tiistai 26. toukokuuta 2015

Pohkeita smithissä, kun ei muutakaan voi

Vedin (taas vaihteeksi) unirytmin ympäri viikonloppuna. Koska saan nykyään valita aikatauluni pääasiassa itse, menee unirytmi välillä hieman eteenpäin ja jossain vaiheessa heräänkin illalla. Jossain vaiheessa se alkaa rasittaa ja pääsen paljon helpommalla kun valvon ja nukun parina päivänä hieman pidempään, niin pian herätäänkin jo seuraavan päivän puolella ja rytmi on taas kunnossa. Yleensä rytmi pysyy kunnossa jonkin aikaa, mutta etenkin kun treenien myötä kertyy ylirasitusta, syntyy univelkaa ja niitä tulee kuitattua nukkumalla pidempään. Se on sinänsä hienoa, että on tällainen mahdollisuus, koska jos en ehtisi nukkua univelkoja pois, olisi se mahdollisesti pois treenitehoista ja jopa kehityksestä. Yöllä valvominen ei kuitenkaan ole pidemmän päälle kovin jännää, koska Minnalla (avovaimo) ja melkein kaikilla muillakin läheisillä ihmisillä, on unirytmi sillä hetkellä erilainen. Vaikken nykyään ehdikään olla erityisen sosiaalinen, niin kaipaan silti jotain seuraa lähes joka päivä ja kyllähän siihen tottuu kun elää parisuhteessa vuosia, eikä ilman oikeen osaa/halua olla.

Tänään oli vähän vaikeuksia lähteä treenaamaan, koska olo on normaalia nuutuneempi. En usko, että vielä olisi kovin paljoa kertynyttä ylirasitusta, vaan tämä olotila johtuu todennäköisesti nopeasti unirytmin vaihtumisesta. Minulla tuntuu menevän pää hieman sekaisin tällaisesta pariksi päiväksi, enkä sen takia todennäköisesti pystyisi koskaan vuorotöihin. Lähdin kuitenkin salille, koska en nähnyt mitään tarpeeksi pätevää syytä jäädä kotiin ja täytyihän ne jalatkin hoitaa tältä viikolta pois. Se täytyy kyllä sanoa, että tällainen takareisipainotteinen jalkajunttaus on huomattavasti kevyempää ja mukavempaa puurtamista, kuin superkovien etureisipainotteisten kyykkyjen ja prässien vääntäminen pää kipeänä. Onneksi vaikuttaa siltä, että etureiteni ovat niin paljon edellä, ettei niihin kannata keskittyä vähään aikaan kovinkaan ankarasti. Se on todella mukava helpotus, koska olen vuosien rääkkien myötä väsähtänyt henkisesti jatkuvasti rankkoihin jalkatreeneihin. Ne olivat joskus juuri ne parhaat treenit, mutta näköjään ne ovat ajan myötä tulleet epämieluisiksi.

Paikallisella salilla ei käytännössä pysty tekemään pohkeita polvet koukussa muuta kuin smithissä tai käsipainoilla. Siellä oli joskus aiemmin laite, jossa pohkeita tehtiin istuen, mutta jostain syystä se vietiin pois - oli varmaan taas liian ruma. Tässä näkee taas ammattitaidottomuutta. Mielestäni joka salilla kuuluisi olla mahdollisuus tehdä pohkeita sekä jalat suorassa, että polvet koukussa. Ko. tavat kohdistuvat nimittäin aivan eri tavalla pohkeiden eri osiin, eikä parasta kehitystä voi saada vain yhdellä tavalla. Smithissä onneksi pystyy jotenkuten räpeltämään pohkeita istuen, lankun avulla, mutta joku vastaava laitekin olisi asiallinen.

Ongelma smithissä tekemisessä vain on se, että jostain kumman syystä kyseinen laite on melkein aina käytössä, mikä on aivan järjetöntä. Ainakin 80% ihmisistä korvaa vapailla painoilla tehtäviä liikkeitä smith -räpellyksillä, vaikka smithiä kuuluisi käyttää vain joskus. Se, että salilla on paljon laitteita, ei tarkoita, että niillä kuuluisi korvata vapaat painot. Vapaat painot ovat kaiken treenin perusta, sekä miehille että naisille, iästä riippumatta. Niin, ja sitten kun pääsen smithiin, täytyy seuraavaksi etsiä se oikea lankku. Yleensä paikalla on vain lankku, joka ei todellakaan mahdu smithin väliin tai sitten 20-30 cm leveä palikka, jonka kyydissä ei pysy. Ainoa sopiva lankku on AINA jossain muualla, koska varusteita on erittäin haasteellista palauttaa alkuperäiselle paikalle. Joskus lankku löytyy kattotuulettimen päältä, joskus vessasta. No, ei nyt sentään, mutta ei paljon toisinkaan. Tänään löysin lankun kyykkytelineen välistä jumista, enkä saanut sitä irti, mutta onneksi salitoveri auttoi ja potkaisi sen irti testovoimillaan. Olipas taas turhaa valitusta. Vaikka valitankin, niin oikeasti tänään oli olotilaan nähden todella mukava treeni. Eiköhän tämä taas tästä.

Rinta ja selkä (maanantai)
1. Ylätaljaveto 3 x 7-8 x 55 kg
2. Penkkipunnerrus smithissä 3 x 6-8 x 75 kg
3. Kulmasoutu vinopenkissä kp 3 x 11-12 x 10-12 kg:t
4. Alavinopenkki kp 3 x 12-15 x 18 kg:t
5. Vetolaite (latseille) 3 x 12 x 57.5-60 kg
6. Ristikkäistalja 3 x 13-15 x 7.5 kg
7. Pullover taljassa 3 x 15-16 x 12.5 kg
8. Vatsat roikkuen 3 x 13-20 x bw

Kesto 63 min.

Jalat (tiistai):
1. SJMV 3 x 8 x 90 kg
2. Takareidet pallolla 3 x 4-7
3. Sumoprässi (vaaka) 3 x 11-12 x 130 kg
4. Hack kyykky 3 x 11 x 20 kg
5. Polvenkoukistus 2 x 13-15 x 35 kg + 2 x 13 x 12.5 kg (vasen jalka)
6. Pohkeet smithissä istuen 3 x 15-17 x 100 kg
7. Voimapyörä 3 x 6-10

Kesto 64 min. Aamupaino 79.9 kg

Kaivettiin pakastimesta kakkupohjakokeiluja ja syötiin niitä pois. Sekaan kun heitti vaniljakastiketta niin tuli kunnon hiilariprodemättö. Alpron vaniljakastike on yleensä paljon edullisempaa kuin vastaava maitoversio. Helvetin riistofirmat, sanon minä. Ostakaa mieluummin maidottomia, ne on edullisuutensa lisäksi ekologisia, eettisiä ja terveellisiä. Nih <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti