Nyt on onneksi kevyt kierto räpelletty ja tänään pääsinkin heti ensimmäisenä junttaamaan jalkoja normaaliin tahtiin. Koska en todellakaan ylirasitu helposti nykyisillä metodeilla, koitan tehdä treeneistä pikkuhiljaa entistä haastavempia. Saatan mennä siihen pisteeseen, että teen erityisesti viimeisiä eristävempiä liikkeitä totaaliseen failureen saakka. Tähän asti olen pyrkinyt tekemään joka liikkeen viimeisen sarjan niin pitkälle, että viimeinen toisto jää kesken vaikka kuinka yrittäisi vääntää. Tuohon kun vielä tekee toistoja perään niin kauan, ettei paino inahdakaan liikkeen ala-asennosta, saadaan treeneihin volyymin lisäksi hieman intensiteettiä. Volyymiä kun en viitsi tässä kohtaa lisäillä, koska sitä on jo kohtalaisen paljon, enkä halua, että treenit venyisivät paljon yli tunnin mittaisiksi.
Väänsin tänään jalkoja entistä kovempaa, mutta se näytti olevan liikaa heti kevennyksen jälkeen. Olen ennenkin meinannut oksentaa jalkatreenin lopussa, mutta nyt olo meni isojen liikkeiden jälkeen niin huonoksi, että jouduin lopettamaan homman kokonaan, vaikka vielä olisi ollut pohjeliikkeitä. Olin aika kalpea, huimasi ja tuntui siltä, että jos vielä räpellän lisää, niin joku pääsee siivoushommiin. Noh, suihkun ja huilaamisen jälkeen olo helpotti ja tein vielä kehonpainolla muutaman sarjan pohkeita jalka kerrallaan, jotta pohkeet saavat edes jonkinlaista rasitusta tällä viikolla.
AMINOHAPPOVERTAILU OSA 1:
Ja nyt aiheeseen. Olemme siis kiinnostuneet vegaanisista proteiinilähteistä, mutta otan vertailuun mukaan ehkä yleisimmät bodariproteiinit eli kanan rinnan ja maidon. Eläinkunnan tuotteissa aminohapot ovat lähes aina ns. ihanteellisessa suhteessa keskenään, joten enempää vertailukohteita ei ole edes tarpeen ottaa. Vertailen vain välttämättömiä aminohappoja, koska ei-välttämättömiä elimistö pystyy muodostamaan mm. välttämättömistä aminohapoista. Tietolähteenä olen käyttänyt nutritiondata:n tietopankkia, jonka tiedot perustuvat erään amerikkalaisen laboratorion tietoihin
Ensimmäisenä listaan melko yleisesti käytettyjä proteiinilähteitä, joissa proteiinin osuus on käytännössä merkittävä. Olen kerännyt tietoa mm. hedelmistä, mutta kokonaisuuden kannalta niiden aminohappotiedot ovat aika mitättömiä, koska niissä on melko vähän proteiinia. Otan ehkä niitäkin tietoja esille, mutta lähdetään aluksi liikkeelle merkittävemmistä lähteistä.
|
kanan rinta |
maito |
härkäpapu |
quinoa |
maapähkinä |
hamppu |
punainen linssi |
Isoleusiini |
5277 |
6093 |
4034 |
3571 |
3516 |
2404 |
4329 |
Leusiini |
7498 |
9867 |
7525 |
5950 |
6481 |
5489 |
7265 |
Valiini |
4957 |
6733 |
4448 |
4208 |
4194 |
3213 |
4972 |
Lysiini |
8494 |
7987 |
6402 |
5425 |
3589 |
3298 |
6988 |
Metioniini |
2766 |
2520 |
816 |
2188 |
1229 |
1957 |
851 |
Fenyylialaniini |
3965 |
4853 |
4226 |
4200 |
5182 |
3787 |
4940 |
Treoniini |
4221 |
4547 |
3556 |
2983 |
3422 |
3170 |
3594 |
Tryptofaani |
1169 |
1427 |
946 |
1183 |
969 |
766 |
896 |
BCAA yht. |
17732 |
22693 |
16007 |
13729 |
14190 |
11106 |
16566 |
Välttämättömät yht. |
38346 |
44027 |
31954 |
29708 |
28581 |
24085 |
33835 |
|
kanan rinta |
maito |
cashew |
soija |
kikherne |
vehnä |
herne |
Isoleusiini |
5277 |
6093 |
4335 |
5270 |
4290 |
3891 |
3611 |
Leusiini |
7498 |
9867 |
8088 |
8404 |
7119 |
6818 |
5981 |
Valiini |
4957 |
6733 |
6011 |
5079 |
4192 |
4336 |
4352 |
Lysiini |
8494 |
7987 |
5099 |
6601 |
6689 |
2212 |
5870 |
Metioniini |
2766 |
2520 |
1989 |
1400 |
1311 |
1613 |
1519 |
Fenyylialaniini |
3965 |
4853 |
5225 |
5693 |
5358 |
1841 |
3704 |
Treoniini |
4221 |
4547 |
3780 |
3887 |
3710 |
2672 |
3759 |
Tryptofaani |
1169 |
1427 |
1577 |
1383 |
959 |
1285 |
685 |
BCAA yht. |
17732 |
22693 |
18434 |
18753 |
15601 |
15044 |
13944 |
Välttämättömät yht. |
38346 |
44027 |
36104 |
37717 |
33627 |
24665 |
29481 |
Olen merkannut aminohappojen määrät milligrammoina (mg) /100 grammaa
proteiinia kohden ja merkannut määrän punaisella, jos koen sen olevan
tarpeeksi alhainen ihanteelliseen määrään nähden.
Olen näitä tutkiessani todennut, että lähes kaikki kasvikunnan proteiinit sisältävät haaraketjuisia aminohappoja (BCAA) todella hyvässä suhteessa ja hyvissä määrin. Haaraketjuiset ovat todella tärkeitä aminohappoja kehityksen suhteen ja ovat myös hyvin anti-katabolisia.
Monesti viljat sisältävät optimaalista reilusti vähemmän lysiiniä, mutta ei aina. Tämä tasoittuu jonkin verran syömällä tasaisempia lähteitä, kuten tiettyjä papuja.
Kuten vertailusta näkee, ei mitään aminohappoa ole lähelläkään 0 milligrammaa. Tämä jonkin tietyn välttämättömän aminohapon puuttuminen kokonaan on aikamoista legendaa. Vieläkään en ole yhtään proteiinia löytänyt, missä se nolla näkyisi.
Jos johonkin aminohappoon haluaisi kiinnittää enemmän huomiota, on se metioniini. Metioniinia ei ole oikein missään kasvikunnan proteiinissa ylettömiä määriä, joten se on todennäköisesti se, mitä saa vähiten saantisuosituksiin nähden. Yleisesti sanotaan, että viljatuotteilla voi paikata palkokasvien metioniinivajetta, mutta se harvoin toimii niin. Metioniinia saa kylläkin lisäksi elimistön aineenvaihdunnan sivutuotteena, koska homokysteiini muuttuu lopulta kysteiiniksi ja metioniiniksi. Homokysteiinia syntyy elimistössä väkisinkin.
Vehnäproteiini on itselleni se proteiinilähde, jota en halua käyttää hulluna, koska se on koostumukseltaan melko heikkoa, koska siinä on selvästi normaalia vähemmän lysiinia ja fenyylialaniinia, kun taas monessa muussa proteiinissa vajetta on korkeintaan yhdessä aminossa. Hamppu on toinen, joka on vähän niin ja näin, vaikka yleisesti sen laatua kehutaankin jostain kumman syystä. Hampussa on haaraketjuisia aminoja harvinaisen vähän, joten en pienenä hifistelijänä sitäkään lähdettä halua käyttää isoina määrinä.
Joka tapauksessa, erot ovat melko pieniä, joten kenenkään ei kannata huolestua aminovajeista. Ottamalla tarvittavan proteiinimäärän melkein mistä tahansa lähteestä riittää hyvinkin ylläpitämään terveyttä ja kehittämään lihasmassaa ja -voimaa. Nykyään proteiinia kitatataan muutenkin saman verran kuin ammattitason bodarit, eikä tästä ole mitään hyötyä.