Alimmista ruokamääristä olen uskaltanut mennä varovasti 450 kilokaloria ylöspäin /päivä, jonka avulla olo on aika kokonaisvaltaisesti helpottanut. Edelleen olo on aika paatunut, alakuloinen ja psyykkisesti "tyhjä", mutta pahimmasta on selvitty. Olen vähän saanut tehtyäkin asioita eli jaksan taas keskittyä perusjuttuihin kuten lukemiseen, leffoihin ja pelaamiseen. Pahimman kärvistelyn keskellä oli melkein mahdotonta keskittyä oikein mihinkään ja se olikin siinä yksi karmeimmista asioista.
Täytyy sanoa, että kesä-heinäkuussa olo meni niin kehnoksi, etten ole moista mielen ja kropan huonovointisuutta kokenut koskaan aiemmin. Yhtenä päivänä se kaikki tuska pääsi pihalle tunnekuohuna ja jouduin toteamaan, että dieetin loppuosa oli elämäni karmeinta aikaa, eikä mikään muu asia ole tuntunut niin kamalalta. Ihan oikeasti oikeasti koen sen niin.
Anyway, ainakin nyt menee ihan kohtalaisesti ja uskon, että jaksan ylläpitää nykyisen kunnon kisoihin asti ja tarvittaessa SM-kisoihinkin saakka. Kunto on nyt ihan jees ja se saa luvan kelvata lavalle, koska en yksinkertaisesti uskalla tästä enää kiristellä, ettei olo heikkene sietämättömäksi.
Kiitos kaikille tsemppareille, tukijoille, kumppaneille ja muillekin, jotka olette olleet tässä mukana. On hienoa huomata, että moni toivoo minun pääsevän eteenpäin ja se auttaa ihan helkutisti.
