7 weeks out

Tuntuu, että kisadieetti on mennyt nopeasti, mutta samalla tuntuu, että se on kestänyt ikuisuuden. Heinä-elokuun aikana on ollut paljon helppojakin päiviä, jolloin aika on mennyt mukavasti, mutta pahimmat kärvistelypäivät ovat olleet hitaita ja niinä hetkinä olen meinannut luovuttaa. Tässä kuitenkin ollaan seitsemän viikon päässä (ainakin) ensimmäisestä etapista eli Jyväskylän karsinnoista.

Alimmista ruokamääristä olen uskaltanut mennä varovasti 450 kilokaloria ylöspäin /päivä, jonka avulla olo on aika kokonaisvaltaisesti helpottanut. Edelleen olo on aika paatunut, alakuloinen ja psyykkisesti "tyhjä", mutta pahimmasta on selvitty. Olen vähän saanut tehtyäkin asioita eli jaksan taas keskittyä perusjuttuihin kuten lukemiseen, leffoihin ja pelaamiseen. Pahimman kärvistelyn keskellä oli melkein mahdotonta keskittyä oikein mihinkään ja se olikin siinä yksi karmeimmista asioista.

Täytyy sanoa, että kesä-heinäkuussa olo meni niin kehnoksi, etten ole moista mielen ja kropan huonovointisuutta kokenut koskaan aiemmin. Yhtenä päivänä se kaikki tuska pääsi pihalle tunnekuohuna ja jouduin toteamaan, että dieetin loppuosa oli elämäni karmeinta aikaa, eikä mikään muu asia ole tuntunut niin kamalalta. Ihan oikeasti oikeasti koen sen niin.

Anyway, ainakin nyt menee ihan kohtalaisesti ja uskon, että jaksan ylläpitää nykyisen kunnon kisoihin asti ja tarvittaessa SM-kisoihinkin saakka. Kunto on nyt ihan jees ja se saa luvan kelvata lavalle, koska en yksinkertaisesti uskalla tästä enää kiristellä, ettei olo heikkene sietämättömäksi.

Kiitos kaikille tsemppareille, tukijoille, kumppaneille ja muillekin, jotka olette olleet tässä mukana. On hienoa huomata, että moni toivoo minun pääsevän eteenpäin ja se auttaa ihan helkutisti.

11 weeks out (pikakatsaus)

Yläkroppatreenin jälkeen.

Pari-kolme viikkoa olen ollut rauhallisella reverse dieetillä, koska pääkoppa alkoi voida huonosti nälkäkärvistelyn, alakuloisuuden ja pinnan kireyden takia. Paino on edelleen pienessä laskusuhdanteessa (tänään 64.7 kg aamulla) eikä kunto enää näytä älyttömän pehmeältä. Kaipa tälläkin kunnolla kehtaisi nousta kisalavalle, jos pääkopan takia en jaksa viedä hommaa eteenpäin. Olisihan se mukava mennä oikeasti kunnollisessa rasvaprosentissa kisoihin, mutta täytyy ajatella omaa ja läheisten jaksamista ja terveyttä.

Tilanne on kuitenkin hieman tasaantunut reversen aikana, joten ehkä toivoa on vielä. Fyysisesti pärjää ihan hyvin eli puhtia on treenata ja touhuta, vaikka kyllähän sen huomaa, ettei kaikki toimi kropassa ihan normaalisti. Mm. lämmöntuotto ja hormonitoiminta on aika heikolla tasolla.

Semmoista tällä kertaa. Palataan asiaan <3

Vegaanin proteiini

(päivitetty 12.2.2017)

Lyhyesti

 

Proteiini koostuu aminohapoista, joista kahdeksan on aikuiselle ihmiselle välttämättömiä. Kaikki proteiinilähteet sisältävät kaikkia tarvittavia aminohappoja, joiden suhteet toisiinsa nähden voivat vaihdella. Puhdas ruoka sisältää käytännössä aina jonkin verran proteiinia, joten kenenkään ei tarvitse olla huolissaan riittävästä saannista, ellei taustalla ole tarvetta lisääviä tekijöitä. Erityisesti länsimaissa keskimääräinen proteiininsaanti ylittää reilusti suositukset. Tavoitteellisen liikkujan tai urheilijan voi olla syytä kiinnittää huomiota proteiininsaantiin tai -laatuun. Seuraavissa kappaleissa käsittelen asiaa hieman tarkemmin, ottaen huomioon urheilijankin näkökulman.

Suositukset proteiininsaannista voit katsoa täältä:
Vegaanin proteiinintarve

Yleinen käsitys kasvikunnan proteiinista

Jos olet löytänyt tiesi tälle sivulle, tiedät hyvin todennäköisesti mitä proteiini on, joten en käsittele proteiinin tehtäviä sen enempää.

Ehkä yleisin oletus on, että vegaanin on hankala saada tarpeeksi proteiinia. Tavallinen perusaktiivinen ihminen tarvitsee proteiinia alle gramman painokiloa kohden vuorokaudessa. Jos ruokavalio koostuu pääosin puhtaasta ruuasta, todellisen energiankulutuksen mukaan, määrä tulee yleensä täyteen automaattisesti. Esimerkiksi raskaampi liikunta tai laihduttaminen lisää tarvetta, mutta isompiinkin määriin päästään hyvin vaivattomasti mm. erilaisten palkokasvien avulla.
Toinen oletus on, että kasvikunnan proteiini on laadultaan heikkoa (aminohappoja puuttuu), se ei imeydy kunnolla, ei kiihdytä proteiinisynteesiä tms. Todellisuudessa kasviproteiini poikkeaa eläinproteiinista näiltä osin todella vähän tai ei ollenkaan. Mistään kasvikunnan proteiinista ei puutu aikuiselle ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Muita aminohappoja voi puuttua, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Asiasta ei tarvitse olla huolissaan edes keskosten tai pienten lasten takia, jotka tarvitsevat joitakin aikuiselle ei-välttämättömiä aminohappoja. Proteiinien sulamisessa, imeytymisessä, hyödynnettävyydessä tai proteiinisynteesin kiihtymisessä ei ole kovin merkittävää eroa. Näistä asioista kerron lisää muissa kappaleissa.

Imeytyminen ja hyödynnettävyys

 

Tähän tarkoitukseen käytetään usein proteiinin biologista arvoa (Biological Value / BV), mutta tämä on turhan rajallinen tapa tarkastella asiaa. BV perustuu typen imeytymisen suhteisiin, mutta vain sen katsominen on puutteellista. BV:n perusteella monet kasvikunnan proteiinit ovat laadultaan heikkoja. Monia muitakin menetelmiä on olemassa, joista PDCAAS on yleisesti ehkä hyväksytyin. Tämäkään menetelmä ei ole täydellinen, mutta se on selvästi tarkempi kuin moni muu.
PDCAAS (Protein Digestibility Corrected Amino Acid Score) -pisteytys ottaa huomioon ihmisen todelliset aminohappotarpeet (moni tapa perustuu muiden eläinten tarpeisiin) ja todelliseen imeytymiseen. Esimerkiksi terveysjärjestö WHO otti kyseisen pisteytyksen käyttöön jo vuonna 1993 määrittämään proteiinien laatua.

PDCAAS:n maksimipisteet ovat 1.00 johon esimerkiksi soijaproteiini yltää. Pisteytys aliarvioi tiettyjä proteiineja, koska yli 1.00 arvon ylittävät pyöristetään alaspäin. Jos proteiinissa on jokin ns. rajoittava tekijä (kuten lysiini monessa viljassa) pisteytys kärsii hieman. Pisteet kuitenkin nousevat hyvälle tasolle tai jopa maksimiin, jos rajalliseen proteiiniin lisätään jokin täydellinen tai sitä paikkaava proteiini. Monesti viljat ja palkokasvit täydentävät toisiaan, jolloin heikommista pisteistä voidaan päästä lähemmäs 1.00:aa. Kasvikunnassa on olemassa monia proteiineja, joiden aminohappokoostumus on yksinään todella täydellinen.

Niitä voit katsoa täältä:
Yleistä vegaanin aminohapoista

Vaikka kasvikunnan proteiini onkin edellä mainitun pisteytyksen perusteella yhtä pätevää tai ainakin lähelle eläinkunnan proteiinin laatua, eri proteiinien hyödynnettävyydessä on eroja. Kasvikunnan proteiinista sulaa (pilkkoutuu) keskimäärin noin 80 % ja eläinkunnan proteiinista noin 90-95 %. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kasvikunnan proteiinista hyödynnetään hieman pienempi osuus kuin eläinkunnan proteiinista. Esimerkiksi soijapavun proteiinista hyödynnetään 78 %, kaurasta 86 % ja lihasta 94 %. Etenkin ruoka-aineen prosessointi parantaa hyödynnettävyyttä, mutta keskimääräinen tilanne on hyvä muistaa.

Hyödynnettävyydessä täytyy ottaa huomioon, että sekaruokavalio koostuu sekä eläinkunnan proteiinin-, että kasvikunnan proteiininlähteistä. Massakaudella olevalla kehonrakentajalla voi hyvinkin tulla kolmannes tai puolet proteiinista kasvikunnasta. Sekaruokavalio on hyödynnettävyyden suhteen tavallaan välimaastossa, joten ero vegaaniruokavalioon on tältä osin todella pieni

Sekasyöjille riittää yleensä 1 gramma proteiinia /kg (tai allekin) ja voimaharjoittelijalle 2 grammaa /kg optimaaliseen kehitykseen, oletuksella että rasvaprosentti on "normaali". Koska kasvikunnan proteiinia hyödynnetään hieman heikommin, vegaaneille voisi suositella noin 10-15 % suurempaa saantia. Suositus sisältää hyödynnettävyyden eron sekä mahdolliset aminohappovajeet.

Varastointi

 

Elimistöllä on kyky varastoida aminohappoja väliaikaisesti, jotta niitä olisi saatavilla paaston aikana. Kun proteiinia tulee ruuansulatuselimistöön, se pilkotaan aminohapoiksi, jotka vapautuvat ohutsuolen kautta vereen. Osa aminohapoista jää suolistoon "puskuroimaan", jotta veren aminohappopitoisuus ei nousisi liian nopeasti. Näitä aminohappoja suolisto vapauttaa vereen hiljalleen. Aminohappoja hapetetaan helpommin jos pitoisuudet nousevat veressä nopeasti.
Aminohappopoolilla viitataan veren ja eri elinten ja kudosten vapaisiin aminohappoihin. Tämän pienen varaston tarkoitus on tukea proteiiniaineenvaihduntaa kun sille on tarvetta. Keskikokoisella miehellä aminohappopooli sisältää noin 100 grammaa aminohappoja. Veressä aminohappoja on vain noin 5 grammaa.

Vegaanille suositellaan usein erilaisten proteiinien yhdistämistä samalla aterialla, mutta varastoinnin ansiosta yhdistämisen tai paikkaamisen voi tehdä myös eri aterioilla. Jos esimerkiksi syö aamupalalla kaurapuuroa, voi pienen lysiinivajeen paikata lounaalla tai päivällisellä vaikkapa soijan tai härkäpavun avulla.

Imeytymisnopeus

 

Eri proteiinilähteillä ja ateriakokonaisuuksilla voidaan vaikuttaa proteiinien imeytymisnopeuteen. Käytännössä puhtaista ruoka-aineista koostuva "mixed meal" imeytyy hitaammin, jolloin aminohappoja vapautetaan vereen rauhallisemmalla tahdilla. Imeytymistä hidastavia tekijöitä ovat kuitu ja rasva, jotka tekevät nopeastakin proteiinista hitaamman.

Kun proteiinipitoinen ateria nautitaan, aminohappoja voi vapautua vereen noin 5 tuntia tai enemmän, riippuen ateriakokonaisuudesta. Tutkimuksissa on käyty paljon läpi maidon proteiineja: kaseiinia ja heraa. Hera on reilusti nopeampi, jolloin aminohappoja vapautetaan vereen nopeammin ja proteiinisynteesi kiihtyy enemmän, mutta lyhyemmän aikaa. Kaseiini on hidas, jolloin aminohappoja vapautetaan hitaasti ja proteiinisynteesi kiihtyy vähemmän, mutta pysyy pidemmän aikaa koholla.

Kasvikunnan puolella melko nopeita lähteitä ovat esimerkiksi soija-, riisi- ja herneproteiini-isolaatti. Jos proteiinijauheessa on mukana ruuansulatusentsyymejä, ne voivat lisätä proteiinin nopeutta. Yksinään nautittuna nopeasta proteiinista on hyötyä lähinnä treenin ympärillä. Muuna aikana hitaammat proteiinit (puhdas ruoka) tai nopeiden proteiinien hidastaminen, yhdistämällä niitä kiinteään ateriaan, on sopivampi ratkaisu. Tätä ideaa puoltaa tutkimusdata, jossa kaseiini (maidon hidas proteiini) on säilyttänyt proteiinia elimistössä paremmin kuin hera (maidon nopea proteiini).

Aminohappokoostumus ja proteiinisynteesi

Täydellisellä proteiinilla tarkoitetaan sellaista proteiinia, jossa välttämättömiä aminohappoja on ihmiselle optimaalisessa suhteessa. Asia sekoitetaan usein proteiiniin, joka sisältää kaikki aminohapot, mutta sellainen proteiini ei ole automaattisesti täydellinen. Kun proteiinin laatuja verrataan, täytyy aminohappoja verrata osuutena proteiinimäärästä, ei tuotemäärästä. Tämä ymmärretään äärimmäisen usein väärin, jolloin esimerkiksi kananmunan laatua aliarvoidaan. Todellisuudessa kananmunaa tai heraa parempia proteiininlähteitä ei aminohappokoostumuksen osalta ole.

Kuten aiemmin mainitsin, kasvikunnan proteiinista ei puutu koskaan kokonaan välttämättömiä aminohappoja. Määrät toisiinsa nähden voivat vaihdella, mutta kasvikunnassa on monia hyvin tasaisia ja ihanteellisia lähteitä, joita ei tarvitse täydentää mitenkään. Lihaproteiinia käytetään monesti verrokkina, koska sen aminohappoprofiili on lähes samanlainen kuin ihmisellä. Omissa vertailuissani käytän myös tätä apuna.

Urheilijoita varmasti kiinnostaa, että haaraketjuisten aminohappojen (BCAA) pitoisuudet eivät melkein koskaan poikkea ihanteellisesta määrästä. Joitakin proteiinijauheita rikastetaan aminohapoilla, mutta se on turhaa. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeässä roolissa proteiinisynteesin kiihdyttämisessä (erityisesti leusiini). Yhdellä aterialla noin 2-3 grammaa leusiinia riittää isommallekin kaverille. Joidenkin tutkimusten perusteella maksimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan jopa alle 2 grammalla leusiinia. Kaikkia välttämättömiä aminohappoja täytyisi saada tasaisesti kehityksen maksimoimiseksi, koska niitä kaikkia tarvitaan lihasten rakennusaineiksi. On olemassa näyttöä, että EAA:n (muiden kuin BCAA) vaikutus proteiinisynteesiin on 25 % kokonaisuudesta, joten pelkkä BCAA ei riitä sen maksimoimiseen. Jos proteiinia rikastetaan haaraketjuisilla aminohapoilla (tai muillakin), muiden aminohappojen suhteellinen osuus pienenee eikä kyseessä ole enää täydellinen aminohappokoostumus. On kuitenkin vaikeaa määritellä kuinka suuret erot ovat haitallisia, mutta pitkällä aikavälillä aminohappojen saanti ei ole tasaista. Jos rikastettua proteiinijauhetta käyttää yhtä paljon kuin muitakin proteiinijauheita, lisätyistä aminohapoista tuskin on haittaa. Tilanne voi olla toinen jos annoskokoa vähentää lisättyjen aminohappojen perusteella. Maidon proteiini (etenkin hera) on aminohappokoostumukseltaan erityinen ja siksi sekasyöjät suosivatkin heraa palautusjuomassa. Maidon proteiinissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihanteellista enemmän, eikä pelkästään haaraketjuisia. Kasvikunnan proteiinin rikastaminen vain haaraketjuisilla aminohapoilla ei vastaa tätä.

Käytännössä maksimaaliseen proteiinisynteesiin päästään melko pienelläkin vuorokausikohtaisella proteiinimäärällä. Esimerkiksi soijan, riisin ja herneen proteiinissa on noin 8 % leusiinia, jolloin 25-37 grammalla proteiinia /ateria voidaan kiihdyttää proteiinisynteesi maksimiin. Keskivertotreenaaja voisi tällä kaavalla tähdätä 30 grammaan proteiinia /ateria 4 tai 5 kertaa päivässä. Tällöin kokonaismäärä olisi 120-150 grammaa proteiinia vuorokaudessa. Liian tiheät ateriavälit saattavat jopa haitata proteiinisynteesiä heikentämällä sen vastetta, mutta toisaalta liian harvoin syömisellä proteiinisynteesiä ei kiihdytetä tarpeeksi usein, jolloin kehitys ei ole optimaalista. Optimaalinen ateriaväli on noin 3-4 tuntia. Pidemmät ateriavälit eivät satunnaisena haittaa kehitystä elimistön varastointikyvyn ansiosta.

Tutkimuksissa todetaan usein, että heraproteiini kiihdyttää proteiinisynteesiä paremmin kuin kasviproteiinit. Heraproteiinissa on välttämättömiä aminohappoja (erityisesti BCAA) viitearvoja enemmän, joten sama määrä kasviproteiinia ei ole verrannollinen. On kuitenkin dataa, jossa riisiproteiini kehitti yhtä hyvin kuin hera, kunhan annoskoko oli riittävä. Tämä johtuu todennäköisesti heikommasta hyödynnettävyydestä ja aminohappokoostumuksesta.

Koska proteiineissa ei ole melkein koskaan heikkoja määriä haaraketjuisia aminohappoja (paitsi monissa vihanneksissa ja hedelmissä), ei leusiiniin, isoleusiiniin tai valiiniin kannata kiinnittää erityistä huomiota. Erillisistä haaraketjuisista aminohapoista on hyötyä vain harjoituksen aikana (toimii antikatabolisena) tai pitkien ateriavälien keskellä. Kiinteän aterian proteiinisynteesi pysyy koholla noin 3 tuntia, joten esim. 5 tunnin ateriavälin puolessa välissä BCAA -juoma voi olla paikallaan. Aminohappoja on veressä koko tämän ajan, joten tässä kohtaa pelkkä BCAA riittää kiihdyttämään proteiinisynteesin maksimiin eikä muita aminohappoja tarvitse ottaa samaan aikaan.

Keskimääräisellä vegaaniruokavaliolla on hyvinkin mahdollista, että metioniini tai/ja lysiini jäävät optimaalista tasoa alemmas. Oma suositukseni 10-15 % lisäyksestä vegaanin proteiinintarpeisiin kattaisi jonkin verran aminohappovajeita, mutta asian voi hoitaa erillisillä lisilläkin (kuten itse teen). Viljatuotteet ja palkokasvit saattavat keskenään paikata näiden kahden aminohapon tilannetta, mutta metioniini jää silti usein muita alemmalle tasolle. Jos erillisiä aminohappolisiä käyttää, niitä kannattaa ottaa aterioiden väleissä tai jakaa määrät useammalle aterialle. Jos tiettyä aminohappoa saa aterialla reilusti enemmän, voi muiden aminohappojen imeytyminen kärsiä, koska aminohapot kilpailevat kuljetuksesta ohutsuolesta vereen.

Löydät tarkempaa tietoa aminohappokoostumuksista täältä:
Vegaanin aminohapot
 

Esimerkkejä proteiinimääristä 

 

Mistä vegaani saa proteiinia? Erityisesti palkokasvit, siemenet, pähkinät ja viljatuotteet sisältävät reiluja määriä proteiinia. Alla on listattuna muutama esimerkki proteiinipitoisuuksista.

(grammaa proteiinia / 100 grammaa tuotetta)

gluteenijauho	80
soijasuikale	64
kurpitsansiemenjauho	55
soijarouhe	49
härkäpapu	31
hampunsiemen	30
maapähkinä	26
punainen linssi	25
kidneypapu	24
kikhernejauho	20
cashew pähkinä	20
kaurahiutale	14
ruisleipä	10
herne	5
soijajuoma	3
parsakaali	3

Hinta ja saatavuus

Onko kasvikunnan proteiini kallista? Lihaan verrattuna ei ainakaan ole. Kasviproteiini on puhtaiden ruoka-aineiden kohdalla melkein aina edullisempaa kuin vastaava määrä eläinkunnan proteiinia. Sopivista kaupoista hankittuna palkokasvit, hernekasvit, siemenet ja pähkinät ovat hyvin edullisia. Joskus hinnat saattavat tuntua kovilta, mutta esimerkiksi perusmarketin jalotofupaketissa on usein enemmän proteiinia kuin näennäsesti isommassa jauhelihapaketissa. Jotkut erikoistuotteet voivat toki olla proteiininäkökulmasta kalliita, mutta niitä voi käyttää hieman satunnaisemmin jos ruokakulut nousevat liikaa.

Perusmarkettien välillä voi olla saman tuotteen kohdalla hyvinkin erilainen hinta. Kannattaa siis katsastaa lähelläsi olevat marketit läpi ja valita sellainen, jonka tarjonta ja hinnasto kohtaa tarpeesi. Vegaanisia tuotteita on melko harvoin tarjouksessa, mutta esimerkiksi tofuja, leikkeleitä, nakkeja tai hummusta voi ostaa alennuksesta jos sattuu törmäämään tiukan päiväyksen tuotteisiin. Nämä tuotteet säilyvät pakastimessa hyvänä jopa vuosia. Perusmarketeista löytyy nykyään melko kattavasti palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä tai soijatuotteita. Edullisia proteiinilähteitä ovat esimerkiksi linssit, pavut (myös purkitetut), maapähkinät, soijarouhe, kaurahiutaleet tai pakastevihannekset (esim. parsakaali tai kukkakaali). 

Markettien lisäksi kannattaa vilkaista erikoiskauppojen tarjontaa. Vegekauppa on täysin vegaaninen ketju, jonka verkkokaupasta voi tilata suurimman osan tuotteista koko Suomeen tai käydä Tampereen, Turun tai Helsingin kivijalkamyymälässä. Alla on lista hyvistä kaupoista, joista vegaanisia proteiinituotteita voi löytää:

Vegekauppa (verkkokauppa, Turku, Tampere, Helsinki) 
Punnitse ja Säästä (isommat kaupungit)
Aminopörssi
Vii-Voan (Helsinki)
East Asia Mart (Tampere, Tullintori)
Myprotein
Veganfitness.de (Saksa)

Linkkejä ja lähteitä

 

Vegekauppa liikkujalle ja urheilijalle
Vegaaniset proteiinipatukat
Vegaanin palautusjuoma

Kirjallisuus:
Ravitsemustiede (Duodecim)
Liikuntaravitsemus (VK-Kustannus Oy)
Menestyjän kuntosaliharjoittelu ja ravitsemus (Primo Health)
The Protein Book (Lyle McDonald)

Proteiinisynteesin kiihdyttäminen:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19056590/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2715129
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3698202/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27053525

Hyödynnettävyys:
http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/38133/1/9251030979_eng.pdf

Imeytymisnopeus:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9405716
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4595032/

Ruoka-aineet:
https://fineli.fi/fineli/fi/index
http://nutritiondata.self.com/

14 weeks out

Tämän kuukauden otan siinä mielessä "iisimmin", että en tee oikeastaan mitään muutoksia ruokavalioon tai treeneihin. Tällä tavalla on hyvin mahdollista, että paino ei tipu seuraavan parin viikon aikana ollenkaan, mutta se saa mennäkin sillä tavalla. Tähän asti olen välttänyt ylimääräistä liikuntaa niin paljon kuin mahdollista, mutta otan liikuntakikkailut ns. hankalaa rasvaa varten käyttöön heinä- ja elokuussa.

Tällä hetkellä vähän epäilyttää oma tilanne, koska tällä kertaa CBB:ssä kilpaillaan yhdessä sarjassa, mikä tarkoittaa reilusti isompaa kilpailijamäärää. Toki suurempi osa (ennen 6, nyt 10 per sarja) pääsee karsinnoista läpi yhdistymisen myötä, mutta silti asia askarruttaa. Kesäkuu on aikaa ilmoittautua kilpailuun ja nyt puolen kuun aikaan listalla näyttää olevan jo 21 kilpailijaa. Jos todellinen kilpailijamäärä on edes 20 kappaletta, niin SM-kisaan pääseminen voi olla aika hankalaa. Listalla nimittäin on jo aika monta vanhaa, kovaa tekijää enkä oikein tiedä pärjäänkö näille ukoille.

Oli miten oli, yritän parhaani ja se riittää mihin riittää. Pääasia on, että olisin lopulliseen kuntooni tyytyväinen ja pääsisin kokeilemaan kilpailemista edes kerran. Dieettaaminen ei ole aina kovin kivaa tässä vaiheessa, mutta treenit ja poseharjottelut maistuvat. Homma on siis kohtalaisen mielekästä, joten eipä tässä mikään varsinaisesti hukkaan mene, vaikka en pärjäisikään kisoissa.

Tässä kuussa todennäköisesti otetaan ammattilainen kuvaamaan tämän hetken fysiikkaa ja samalla kokeillaan värejä. Palaan asiaan myöhemmin.

Alla taas muutama kuva ja video viime aikojen hommista. Tänään otettiin salilla posekuvia, mutta jäivät niin tummiksi, etten kehtaa niitä julkaista.

Reilu puoli kattilallista dieettimössöä: kesäkurpitsaa, selleriä, tomaattimurskaa, soijasuikaleita, soijakastiketta ja mausteita.

Papupasta on todella hyvää maultaan ja sopii erityisen hyvin lepopäivien dieettiruokailuun. Näitä saa ainakin Vegekaupasta.

Pari päivää sitten otettu kuva vähän aamupalan jälkeen. Aamupaino noin 66 kiloa tai alle.

17 weeks out

Kisoihin taitaa olla tarkalleen 17 viikkoa ja 3 vuorokautta aikaa. Kesäkuu lähestyy ja sen aikana täytyy ilmoittautua Jyväskylän karsintoihin.

Aamupainoni oli tänään 66.6 kg. Se kuulostaa varmasti pieneltä, mutta todellisuudessa se on korkeahko, koska painorajani on 71 tai 72 kiloa. En osaa sanoa kuinka paljon tästä ruhosta on enää mahdollista saada rasvaa pois, mutta nykypainolla puntarilta saattaisi olla haasteellista päästä läpi, koska siinä kohdassa olisin jo tankannut jonkin verran. Jopa tälläkin hetkellä päiväpaino nousee melko paljon, vaikka olen tietysti joutunut karsimaan hiilihydraattejakin. Kävin esimerkiksi äsken vaa'alla ja se näytti 71.7 kg. Tuohon kun ottaisi vielä mukaan reilummin hiilareita niin painoraja olisi ylitetty.

Fiilikset on ihan hyvät, vaikka joskus lepopäivinä onkin hankalaa nälän kanssa. Näitä hetkellisiä hormonitoimintasekaisin -nälkiä ja ärtymisiä lukuunottamatta kaikki menee mallikkaasti. Rasva palaa, lihakset säilyy, treenitehot on melko normaalit, palautuminen hyvää, nukkuminen ok, poset helpottuu ja järjestelyyn liittyvät seikat menee eteenpäin. Kun asiat rullaa eteenpäin ja tekemättömät asiat vähenee, niin itseluottamus kohenee ja jännitys ja stressi vähenee. Odotin pessimistinä rajujakin stressitiloja ja superkurjaa kisadieettiä, mutta nyt takana on kohta jo 2 kk miinuskaloreita eikä elämä ole muuttunut melkein yhtään huonommaksi. Olen jopa jaksanut "opiskella" välillä treenin ja ravitsemuksen saloja, kuten massakaudellakin.

Olin Tampereella Vegfesteilläkin viime viikonloppuna muutaman muun urheilijan kanssa. Pidimme luentoja ruokavalioistamme ja treeneistämme ja täytyy sanoa, että se oli aika mukavaa. Vähän kyllä huolestutti, että mahdanko panikoida tai ahdistua yleisön edessä, mutta hoidin homman kuulemma ihan hyvin. Luentosali oli tarkoitettu 50 hengelle, mutta porukkaa taisi olla lopulta ainakin 70. Vegfestit oli kaikenkaikkiaan tosi laadukas tapahtuma ja vähän kyllä harmitti, että tarjolla olisi ollut vaikka mitä ruokaa, mutta en halunnut tässä kohtaa sekoittaa dieettiruokavaliotani. Onneksi voin aina katsoa vierestä kun Minna ahmii kaikki maailman jäätelöt ja falafelit.

20 weeks out

Nyt on ollut selvästi helpompaa nälän ja muunkin jaksamisen kanssa. Kropalla tuntuu menevän dieetillä aina jokunen viikko, ennen kuin tila "normalisoituu" ja homma alkaa tuntua melko tavalliselta. Vaikka hiilareita on täytynyt jonkin verran karsia, treenit kulkevat silti todella hyvin, eikä suorituskyky laske, vaan ajoittain jopa nousee. Hyvin pienelläkin hiilihydraattien saatavuudella on mahdollista saada enemmän irti kovista treeneistä ja jopa palautua lähes normaaliin tapaan. Yksinkertaistettuna homma vaatii hiilihydraattien järkevän ajoittamisen juuri treenien ympärille tai sen keskelle. Dieetillä jatkuva hiilihydraattien nauttiminen on tuhlausta ja se rokottaa helposti suorituskykyä ja glykogeenisynteesiä.

Karsintoihin on aikaa 20 viikkoa ja kaksi vuorokautta. Tästä on hyvä jatkaa. Alla päivän kunto pienessä pumpissa, mitä nyt vajailla syömisillä on mahdollista saada.

Ja siinä vielä dieettitreeniräpellystä. Vielä mennään aika normaaliin tapaan eteenpäin, mutta hivenen normaalia kevyemmin.

Vegaaniset proteiinipatukat

Vegaanisia proteiinipatukoita on tarjolla vielä melko kehnosti, mutta erilaisia verkkokauppoja ja marketteja hyödyntämällä käyttöön löytyy muutamia, keskenään hyvinkin erilaisia patukoita. Itse lasken varsinaiseksi proteiinipatukaksi ne, joissa on noin 15-20 grammaa proteiinia tai enemmän. Käsittelen asiaa tästä näkökulmasta, joten pienemmän määrän omaavia patukoita en hirveästi käsittele tällä kertaa.

Aiemmin tarjolla on ollut lähinnä Organic Food Bar ja Xtreme Protein Cruncher, joita saa joistakin erikoiskaupoista, etenkin kokonaan vegaanisista. Vegekauppa on ottanut näiden lisäksi myyntiin Purefitin patukoita ja Builder's Protein Bar:a tulee näillä näkymin myös tarjolle (jee!). Probarin patukoita olen nähnyt myynnissä iherbissä, samoin Builder's Bareja ja Risen paria erilaista vegaanista versiota. Maailmalla on paljon muitakin patukoita tarjolla, mutta niiden tilaaminen Suomeen asti voi olla hieman hankalaa tai en ole ainakaan löytänyt kauppoja, joista tilaaminen olisi järkevää.

X-Treme Protein Cruncher (soijaproteiini | proteiinia 22.2 g)

"Cruncheri" on järkevä ja edullinen patukka, koska siinä on reilusti proteiinia, kuitua ja lisättyjä vitamiineja. Patukassa on ohut suklaakerros, jonka alla on melko kuivaa ravintoa, mutta maku on silti ihan mukava. Edullisen hinnan ja optimaalisen sisällön takia käytän itse näitä ehkä eniten.

Saatavuus:
Vegekauppa (saatavana myös 30 kpl laatikkona)

Organic Food Bar Protein (riisiproteiini |  proteiinia 21.75 g)

OFB on monipuolinen ja se sopii monille, koska se on raaka, soijaton ja gluteeniton. Patukka koostuu pehmeästä massasta, joka maistuu sopivan makealta. Viljan proteiini on monesti hieman heikkolaatuista, mutta riisiproteiini on tasaisempi ja laadukkaampi kuin esim. vehnä. Kuitupitoisuuskin on huippuluokkaa. Miellyttävä patukka kaikinpuolin.

Saatavuus:
Vegekauppa (saatavana myös 12 kpl laatikkona)
Punnitse ja Säästä
Iherb (huom! lähetykset tulevat EU:n ulkopuolelta -> mahdolliset verot)
Vegan Fitness & Foods (kieli Saksa)

PureFit (soijaproteiini | proteiinia 18 g)

PureFitin patukat ovat herkullista, sopivan pehmeää massaa. Makuja löytyy useampia, joista kaikki ovat olleet todella hyviä. Patukat ovat vieläpä gluteenittomia. Kannattaa kokeilla, nyt kun näitä on vihdoin saatavilla!

Saatavuus:
Vegekauppa (saatavana myös 15 kpl laatikkona)

Probar Base (soijaproteiini | proteiinia 20 g)

Nämäkin ovat oikein herkullisia patukoita, joissa on mukava suklaakerros päällä. Monet proteiinipatukat ovat aika kuivia, mutta Probarit eivät ole niin pahasti. Makunsa puolesta nämä ovat omia suosikkejani. Näitä ei valitettavasti saa vielä (tietääkseni) Suomesta ollenkaan. Probarit ovat myös gluteenittomia.

Saatavuus:
Iherb (huom! lähetykset tulevat EU:n ulkopuolelta -> mahdolliset verot)

Clif Builder's Protein Bar (soijaproteiini | proteiinia 20 g)

Builderit pääsevät hyvin lähelle Probarien tasoa tai jopa samalle viivalle. Erityisesti vanilja-manteli on ollut mieleeni hieman erilaisena makuelämyksenä. Builderit ovat myös gluteenittomia ja niihin on lisätty mikroravinteita. Olen muistaakseni nähnyt näitä Suomessa vain kerran myynnissä (taisi olla Helunan kivijalkamyymälä), mutta jatkossa näitä saanee Vegekaupastakin! Aivan mahtavaa.

Saatavuus:
Vegan Fitness & Foods (kieli Saksa)
Iherb (huom! lähetykset tulevat EU:n ulkopuolelta -> mahdolliset verot)

Rise Protein Bar (herneproteiini | proteiinia 15 g)

Rise on aika erikoinen patukka, koska se on tehty vain neljästä aineksesta ja maku on silti loistava. Koostumus on verrattavissa Organic Food Bariin, mutta Rise on ehkä hivenen kosteampi. Lisäpisteitä antaa proteiinivalinta. Melkein kaikki patukat ovat soijapohjaisia, joten muut lähteet ovat todellakin tervetulleita. Rise on gluteeniton ja soijaton. Harmillisesti saatavuus on niukkaa, eikä Suomesta taida löytyä näitäkään.

Saatavuus:
Iherb (huom! lähetykset tulevat EU:n ulkopuolelta -> mahdolliset verot)


Muita proteiinipatukoita, joissa on hieman vähemmän proteiinia:
- Pulsin Protein Snack (Vegekauppa)
- Evoke Protein Crunch (Vegekauppa, isommat marketit)
- Trek Energy Bar / Protein Flapjack (Vegekauppa, Punnitse ja Säästä)
- Roo'Bar Protein (Vegekauppa)
- Raw Bite Protein (Vegekauppa, Punnitse ja Säästä)
- CoCoVi Super Protein (marketit, luontaistuotekaupat, lisäravinnekaupat)
- Leader BareBar Protein (marketit, luontaistuotekaupat, lisäravinnekaupat)