tiistai 7. helmikuuta 2017

Vierailija: Topi - Plant Based Bro Science

Moi!

Saatat nyt ihmetellä, että kuka tää vieraileva kirjoittaja tässä Hansin blogissa nyt on. Mä oon Topi. Asun tällä hetkellä Lapissa, Muoniossa. Ollaan Hansin kanssa tunnettu syksystä 2016 lähtien ja viestitelty ahkerasti bodaukseen liittyen ja käyty muutamaan otteeseen puntilla yhessä. Asuin siis 2016 vielä Tampereella ja Hans ja Minna kävi siinä Pispalassa mua toisinaan moikkaamassa. Hansin kanssa meillä on siis yhteistä tää vegaanius, kehonrakennus ja kiinnostus Nintendo -pelejä kohtaan.


Kerrotaanpa nyt lyhyesti mun salihistoria.

Oon siis yrittäny kasvattaa lihasta vuodesta 2011 lähtien. Käytiin kaverin kanssa salilla, ja mä ainaki olin aivan pihalla kaikesta mitä pitäis tehä. Treenijaot oli mitä sattuu, sarjoja tehtiin miten huvitti, eikä pidetty kirjaa käytetyistä painoista. Penkkiä ei juuri uskallettu tehä, ku siinähä se tanko saattaa jäädä rinnalle! Syötii mitä sattuu ja imeskeltiin helvetin pahaa palkkaria aina treenin päälle, mutta kun halvalla oltiin saatu, nii pakko oli juua! Sillosella salilla ei ollu kyykkypaikkaa ja en tiiä treenattiinko esim. ojentajia, olkapäitä mitenkään. Taidettiin tehdä treenit lähinnä laitteilla ja niissäki koko kropalla rempoen. Ei sillo mietitty mitää mind-muscle connectionia. Muistan miten mun oli tosi vaikee hengittää oikeeseen tahtiin eri liikkeitä tehdessä. Mahtanu olla hassun näköstä. Topi 185cm ja 58kg tehny hauiskääntöö hengitystä pidättäen. Oiskoha ollu viel hihaton paitaki. Huhhuh. Treenailtii kuitenki kaverin kanssa aktiivisesti pari kuukautta ja intoo oli paljon enemmän ku osaamista.

Nää hommat kuitenki loppu ku muutin Tornioon opiskelee ja siellä harrastin lähinnä kaljalla läträilyy ja muuta tyypillistä opiskelijatouhua. Opiskeluaikana en nähny yhtään vaivaa tän mun satunnaisen bodailun eteen. Kaikeks onneks pääsin kuitenki muuttaa muutaman vuoden jälkeen takas Lohjalle ja jatkettiin sen samaisen kaverin kanssa treenaamista vähän järkevämmin. Siirryttiin salille missä keski-ikä oli tällä kertaa alle 60v ja saatiin 3-jakonen MASSANKASVATUS -ohjelma mun opiskelukaverilta, joka ties vähä enemmä punttihommista. Sitä me hakattiin varmaa puolisen vuotta, mut käytiin turhan harvakseltaan jumpalla, ehkä 2-3 krt viikossa. Ja sarjat tehtiin tietty aina failureen ja tehtii pakkotoistoja varmaa joka treenissä. Syöminen oli edellee aivan mitä sattuu ja muistan miten laskin kaloreita ja proteiineja "sinne päin". Söin mm. lähes päivittäin nuudeleita, joiden joukkoon sekoitin purkin kookoskermaa, koska aattelin et tarviin kaloreita ja se on iha sama mistä ne tulee. Hyh hyh, sehä oli ihan uskomattoman pahaaki! Koittakaapa joskus syyä purkillinen kookoskermaa. Ihme etten kuollu johonki veritulppaan. Ei liene vaikee arvata, et tälläkään treenityylillä ei juuri kehitystä tullu. No mut mä sit jossai vaiheessa vaihoin sen ohjelman Arskan Golden Sixiin ja rupesin tekee sitä sen 2-3krt viikko. Se toimi ehk vähän paremmin, mut koska syömine oli edellee aivan huolimatonta, nii eihä sitä massaa tietenkää juuri tullu. En ajatellu, että ruokien mittaamine ois mitenkää tärkeetä. Samaan aikaan viel vakuuttelin kavereille et syömispuoli on kunnossa. Uskoisin että tää sama vika on todella monella alottelevalla treenaajalla, eli ei uskota sitä syömisen merkitystä. Mä tein älyttömiä salitreenejä, mitkä oli täynnä erikoistekniikoita ja lihasten eri kulmista hinkkaamisia, mutta en nähny vaivaa ruokavalion kuntoon laittamisen eteen, koska se oli ”turhaa hifistelyä”.



Muutin Tampereelle 2014 sillosen tyttöystävän kanssa ja salihommat jäi taas unholaan kokonaiseks vuodeks. Siinä vuoden aikana kypsyki sit ajatus siitä, miten vois alottaa sen saliharrastuksen ja tehä oikeesti kaiken kerralla kunnolla, eikä tehä asioita puolvillasesti ja syyä mitä sattuu. Siitä innostuneena 2015 syyskuussa ostin salikortin ja rupesin käymään paikallisella Easy Fitillä 1-3krt viikkoon. Muutama eka kuukausi meni vähä opetellessa ja ittee tsempatessa. Joulukuun nurkilla sain hankittua itelleni ruokavaa'an ja asensin puhelimeen kalorilaskurin. Sen jälkeen homma otti selkeesti enemmän tuulta alleen ja sain paljo paremmin tuloksia. Sillä tiellä jatketaan edelleen. Jos joku jäi ihmettelee tota muinaista 58kg painoa, niin tota massaa on sen jälkeen tullu se +20kg.

Oon koko ajan ollu tosi kiinnostunu kaikista ravintopuolen hommista ja tietyllä tapaa kokisin sen itselleni vahvuudeksi. Aiemmin bodaushommat ei juuri edenny, ihan sen takia, kun en merkinny syömisiäni mihinkään ja söin auttamatta liian vähän. Nykyään kalorit pyörii siellä 3200-3500kcal/pv nurkilla. Syklittelen sit väliin diettiviikkoja, jolloin tiputan kalorit 2500kcal/pv. Oon treenannu 3-jakosilla ohjelmilla ku ne tuntuu itelle toimivan tosi hyvin, salilla käyn sen 4-5krt viikossa.

Vegaani oon siis ollu 2010 syksystä asti. Nykyään vegaaniurheilijat ei tosin oo enää mikää harvinaisuus, toisin ku aiemmin. Silti informaatiota vegaanisen ruokavalion ja elämäntavan yhdistämisestä salitreeniin löytyy turhan vähän. Varsinkin kun monet blogit, mitä vegaanitreenaamisesta googlaamalla löytyy, on jotain ekohippeilyä, superfoodeja, meditointia, vuorikristalleja ja magneettikoruja. Ei mua semmoset kiinnosta. 
 


Mun lähestymistapa näihi sporttihommiin on aika klassinen. Mä uskon isoihin massaliikkeisiin vapaalla tangolla, voimaprogressioon ja IIFYM -tyyliseen ruokailuun painottaen puhtaita raaka-aineita. Nyt pitää huomata, että tällä IIFYM -tyylisellä meiningillä tarkotan sitä, että ruokailuissa on selkeä toistuva rytmi, esim. aamupala ja 1-3 lämmintä ruokaa. Päivän muissa aterioissa voi mielestäni joustaa, varsinkin näin bulkilla. En nyt kuitenkaan tarkoita sitä, että joka ilta ois ok syödä sipsiä ja jäätelöä, mutta jos joku ilta tekeekin mieli syödä paahtoleipää nii antaa mennä, kunhan se mahtuu makroihin.

Oon todellaki lisäravinteiden puolestapuhuja monessa suhteessa. Nää ravintohommat on hyvin pitkälti mielipiteitä ja toiselle erilaiset arvot voi olla tärkeempiä ku toiselle. Mulla ei oo mitään ongelmaa syödä soijaa tai tofua lähes päivittäin, eikä mua haittaa syyä valkosta riisiä tai keinotekosia makeutusaineita. En kuitenkaan koe, että mulla ois mikään tarve käyttää eläinperäisiä tuotteita näihi hommiin liittyen. Päinvastoin, vegaanilaiffi ja salihommat yhistettynä on iha parasta.

Kaikesta huolimatta, mä oon tässä bodailussa vielä aivan alkutaipaleella. Järkevää treenaamista mulla on takana vasta reilun vuoden verran, semmosta sinnepäin läpsyttelyä treenasin sitä ennen vajaa pari vuotta.

Jatkossa tuun jakaa tänne reseptei ja ajatuksia vegaaniravitsemukseen ja treenaamiseen liittyen. Varsinaiset treenivinkit jätän suosiolla fiksummille. Jotain neuvoja aloittelijoille voin varmasti antaa, mutta pidemmälle edistyneet saa varmasti enemmän irti jostain muualta. Toiveita aiheista saa tietenkin esittää!

Pahoittelen kuvien laatua ja vähyyttä. Koitan tsempata ja kuvata parempia kuvia!

Instagramista ja Snapchatistä mut löytää nimellä Rottatopi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti