perjantai 27. huhtikuuta 2018

Kaikennäköistä kokeilua

Kevään aikana tuli dieetattua rauhallisesti ja kokeiltua samalla miten tankkailut toimii tässä kohdassa läskeilyä. En miettinyt asiaa liikaa enkä ottanut tavoitteita vaan pudotin painoa sen verran kuin hyvältä tuntui yhteen putkeen tehtynä. Aamupaino oli vuodenvaihteessa noin 90 kg ja huhtikuun puolella mentiin 84 kilon puolelle.

En käy salilla joka viikko suunnitelmien mukaista määrää, mutta tilanne muuttuu loppukesästä, kunhan terapiakäynnit vähenevät hieman. En todellakaan osannut odottaa kuinka rankkaa tiheä terapia voi olla. Vaikka fyysisesti olisikin valmis seuraavaan treenin, aina ei yksinkertaisesti kykene lähtemään liikkeelle jos on ollut psyykkisesti liian kuormittavaa. Jos olen voinut psyykkisesti huonosti hankalina aikoina, se on vienyt mehut myös fyysisesti. Oikein huonossa tilanteessa saatan menettää ruokahalunikin kokonaan.

Viime aikoina olen tehnyt salin puolella suhteellisen pitkiä treenejä. Bro split -tyyppisen touhun jälkeen jätin jalat todella taka-alalle, jotta voin keskittyä enemmän yläkroppaan ja erityisesti hartioihin ja käsiin. Volyymia on nostettu treeni treeniltä ja todennäköisesti seinä tuleekin pian vastaan. Alkuun liikkeissä oli työsarjoja 3-4 kappaletta ja lisäsin joka kerta yhden lisää. En välttämättä joka liikkeeseen, mutta kuitenkin niin että sarjamäärä nousee kokonaisuutena askel kerrallaan. Nykyään harvemmin enää kiirehdin salilla, joten semi-pitkillä palautuksilla viimeiset sessiot ovat kestäneet enemmän kuin kaksi tuntia. Tietysti järki tarvitsee pitää palautuksien kanssa, mutta monesti hosumisen takia joutuu käyttämään turhan pieniä kuormia.

Dieeteillä voimatasot eivät yleensä putoa oikein yhtään, mutta käsistä ja hartioista lähtee lihasmassaa. Kädet saattavat olla massakaudella ihan hyvänkokoiset, mutta eivät enää kymmenen kilon jälkeen, vaikka selkä, rinta ja jalat säilyvätkin ihan hyvin. Asiaa täytyy vielä testailla, mutta ehkä teen ko. lihasryhmiä turhan vähän tai liian pienillä kuormilla eivätkä siksi säily kunnolla. Ainakin tällä lyhyellä 5-6 kilon pudotuksella näyttäisi, että kaikki lihasryhmät ovat säilyneet aiempaa paremmin. Monesti varoitellaan, että kädet ja hartiat saavat niin paljon epäsuoraa rasitusta, ettei niitä tarvitse treenata erikseen kauheasti. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä (vaikka onkin totta), koska esim. minä en saa vedoista ja punnerruksista käsiin osumaa kovinkaan helposti.

Kai tässä on muutenkin pakko hyväksyä, ettei suoraviivaisella tekemisellä saa enää mitään aikaiseksi, koska omaa geneettistä potentiaalia aletaan olla turhan lähellä. Ihmisillä on aina hienoja ratkaisuja ja neuvoja kuinka joku yksittäinen liike tai erikoistekniikka toimisi helvetin hyvin, mutta yksittäiset seikat harvemmin auttavat pidemmälle kehittynyttä kaveria. Omalle kohdalle on pakko miettiä kokonaisuuksia ja jaksottaa metodeja pidemmällä aikavälillä, jotta kehitystä enää voi saada. Ensimmäisen viiden (ainakin) vuoden aikana (jos on treenattu ja syöty kunnolla) kehitystä saa parhaiten juuri sillä peruspuurtamisella ja lineaarisella progressiolla. Näiden helppojen lihaskilojen jälkeen kehitystä tulee korkeintaan viikkotasolla tai pikemminkin kuukausitasolla ja hommat täytyy toteuttaa sen ehdoilla.

Aamupaino 84.6 kg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti