keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Pienen flunssan jälkeen jatketaan uusilla liikkeillä

Viime kerrasta on aikaa, muistaakseni noin vuosi, kun olen ollut viimeksi kipeä. Viime viikolla syysflunssa iski minuunkin ja olin parina päivänä todella tukkoinen ja kipeä, mutta taaskaan ei tullut kuumetta. Jos oikein muistan, on kuumetta ollut viimeksi sekasyöjäaikoina - lieneekö sattumaa vai ei, sitä on vaikea sanoa. Nykyään tulen muutenkin kipeäksi todella harvoin siihen verrattuna, että joskus saatoin olla vuodessa 5-6 kertaa flunssassa ja kuumeessa. Yleensä sain kaupan päälle monta viikkoa kestävän yskän, vaikka itse tauti ei kestänytkään kovin pitkään.

Tällä kertaa, kuten viimeksikin (viime vuonna) flunssa meni nopeasti ohi ja salikertoja täytyi jättää vain kaksi väliin. Jos olen vähänkin huonovointinen tai yskin, en todellakaan lähde salille, koska tiedän etten osaisi ottaa tilanteeseen nähden tarpeeksi kevyesti. Olin alkuviikosta 2-3 päivää kotona lepäilemässä, mutta jo perjantaina totesin, etten ole enää yhtään kipeä. Olin kuitenkin hieman väsähtänyt, mikä ei todellakaan ole ihme kun yhdistää flunssan ja miinuskalorit. Päätin perjantaina lähteä salille tekemään koko kropan rundia ja samalla kokeilla uusia liikkeitä. Innostuin kokeilemaan kaikenlaista ja lopulta itse treeni kestikin yli 1,5 tuntia ja täytyy sanoa, että uni maistui seuraavana yönä.

Sunnuntaina lähdin hieman erilaisella kokonaisuudella liikkeelle, tosin edelleen samalla 3-jakoisella pohjalla, eli käytännössä jatkan samalla ohjelmalla hieman modattuna. Otan tässä kohtaa varman päälle ja koitan säästää niveliäni, koska ne saattavat olla jo kohtuu kuivat. Ei muutenkaan ole kovin viisasta rasittaa niveliä jatkuvasti samoista kulmista samoilla liikkeillä/liikeradoilla. Nivelpinnoilla oleva rusto nimittäin tarvitsee palautumisaikaa samalla tavalla kuin lihaksetkin. Jos nivelien rustoon tulee liikaa/liian usein mikrovauriota, alkavat nivelet lopulta kulua. Kehonrakennushommat ovat muutenkin (pääasiassa) paljon työsarjoja vaativia, joten mielestäni on parempi vaihdella liikkeitä aika-ajoin ja tietenkin käyttää isompia rautoja vain kun niille on oikeasti tarvetta (egoilu ei ole tarve).

Nyt kun miinuskalorijakso on edennyt reippaasti (-9 kg), olen pikkuhiljaa siirtynyt kolmeen harjoituskertaan viikossa, jotta palaudun varmasti kunnolla. Normaalistikin neljä treeniä 3-jakoisella ohjelmalla tekee tiukkaa palautumisen suhteen. Nyt ohjelmassa on muutama uusi tuttavuus, jotka olen löytänyt mm. erilaisista kirjoista ja John Meadowsin Youtube -kanavalta.

Seuraavaksi pitäisi päivittää aihetta "Vegaanin lisäravinteet", koska olen muuttanut omaa valikoimaani jonkin verran. Kunhan Vegekauppa saa uudistettua verkkokauppansa, otan kokeiluun uusia vegaanisia BCAA -kapseleita. Näitä pitäisi olla jo tässä vaiheessa myynnissä ainakin Turun Vegekaupalla. Riotilla on jo aika hyvä tarjonta erilaisia urheilulisäravinteita (kaikki vegaanisia!) ja olenkin pyytänyt niitä Vegekauppaan myyntiin. Jos näistä tuotteista löytyy jotain kiinnostavaa niin kannattaa kysyä Vegetukulta tai Vegekaupalta, jos he saisivat hankittua näitä. Tällä hetkellä tarjolla on jo proteiinijauhetta (herne+soija). Erityisesti haaraketjuiset aminohapot (BCAA) ja pre-workout (boosteri) ovat tuotteita, joita ei kauheasti ole saatavilla vegaanisina. Jos haluaa saada kaiken irti treenistä ja kehityksestä, suosittelen ehdottomasti harkitsemaan kyseisiä tuotteita.

Haaraketjuiset aminohapot ovat erittäin antikatabolisia, joten niitä on hyvä nauttia treenin ympärillä ja pitkien ateriavälien aikana. Myös heti aamulla herätessä BCAA toimii nopeasti kääntäen aamuyön katabolian anabolian puolelle.


Jalat (sunnuntai):
1. SJMV 3 x 7-8 x 80-100 kg
2. Reverse lunge 3 x 6-7 x 40-42.5 kg
3. 1 käden 1 jalan mave taljassa 3 x 12-13 x 10-12.5 kg
4. Jalkaprässi 3 x 10-12 x 150 kg
5. Polvenkoukistus 2 x 15+ x 80 lbs + 2 x 12 x 40 lbs (vasen jalka)
6. Polvenojennus 3 x 11-15 x 100 lbs
7. Vatsat laitteessa 3 x 12-20 x 15-20 kg
8. Pohkeet vaakaprässissä 3 x 13-20 x 60 kg

Kesto 74 min.

Kädet ja olat (keskiviikko):
1. Pystysoutu taljassa 3 x 7-10 x 15-20 kg:t
2. Takaolkasoutu taljassa istuen 3 x 7-8 x 25-35 kg
3. Hauiskääntö levytangolla 3 x 5-7 x 25-27.5 kg
4. Vipunostot sivulle seisten puoli kerrallaan 3 x 12-15 x 6 kg
5. Tricep kickbacks myötäotteella 3 x 9-12 x 6 kg:t
6. Hammerkääntö puoli kerrallaan 3 x 12-20 x 6-7 kg
7. Vipunostot taakse ylätaljassa 3 x 11-12 x 2.5 kg:t
8. Taljapunnerrus niskan takaa vastaotteella 3 x 13-15 x 10kg
9. Hauis niskan taakse taljassa 3 x 10-15 x 7.5 kg
10. Pohkeet smithissä istuen 3 x 12-15 x 100 kg

Kesto 71 min. Aamupaino 72.9 kg.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Anatomy for women -kirja



En halunnut kirjoittaa otsikkoon kirjan koko nimeä, koska se näyttäisi pitkänä typerältä. Kyseessä on kirja nimeltä "Anatomy for strength and fitness training for women" ja sisältö on luonnollisesti kokonaan englanniksi. Olin jokin aika sitten Tampereen kirjastossa etsimässä kirjaa, josta selviäisi melko tarkasti ihmisen lihaksisto ja jokaisen oleellisen (bodausnäkökulmasta katsoen) luurankolihaksen tehtävät. Tähän asti olen käynyt läpi asiaa vain pintaraapaisuna, koska en ole sattunut törmäämään tarpeeksi syventävään tekstiin. Pengoin kirjastosta lääketieteellisiä kirjoja, mutta niissä itselleni oleellisia asioita oli liian vähän ja meinasin jo lähteä tyhjin käsin kotiin. Lopulta törmäsin tähän naisille tarkoitettuun anatomiakirjaan ja olin hieman skeptinen, mutta yllätyksekseni se sisälsi juuri sellaista tietoa mitä etsinkin.

Kirjan kirjoittajat vaikuttavat hyvin asiantuntevilta jo ensimmäisten sivujen perusteella, eikä kieliasukaan ole häiritsevä. En tietenkään osaa arvioida englanninkielistä materiaalia niin hyvin, mutta en ainakaan kokenut lukiessani mitään epäselvyyksiä tai ristiriitoja yms.

Aluksi kirjassa käsitellään lyhyesti erilaiset harjoittelumuodot, ihmisen anatomia ja siihen liittyvät termit ja tietysti naisen erot mieheen verrattuna. Kirjan nimi antaa sen kuvan, että naisnäkökulmaa painotettaisiin reilumminkin, mutta loppujen lopuksi melkein kaikki tieto sopii myös miehille. Naisen ero on kuitenkin mieheen verrattuna harjoittelunäkökulmasta melko pieni.

Sivun 37 jälkeen päästään itse asiaan eli lihasryhmien analyyseihin. Kaikki kehon oleelliset (isot) lihasryhmät käydään läpi. Jokaisessa käydään pienimutoisesti läpi siihen liittyvää tietoa, jonka jälkeen ryhmän lihakset eritellään ja kerrotaan mm. niiden kiinnityskohdat, yli mentävät nivelet ja toiminnot. Tämän jälkeen lihasryhmälle esitetään erilaisia harjoitteita havainnollistavien kuvien kera. Kirjan lopussa on vielä esimerkkejä erilaisista venyttelytyypeistä ja -liikkeistä.

Kyseessä on kaikinpuolin asiallinen ja hyvin havainnollistava kirja, josta saa melko tarkkaa tietoa. Teksti on selkeää ja helposti ymmärettävää, vaikka sanakirjaa joutuukin ehkä käyttämään, jos ei tunne termistöä. Tällaiset teokset ovat juuri niitä, joita haenkin tiedonjanoisena. En oikeasti keksi tästä mitään negatiivista.

+ Selkeä, informatiivinen
+ Paljon yksityiskohtaista tietoa eri lihasryhmistä
+ Erittäin havainnollistavat kuvat joka liikkeessä
+ Antaa tietoa myös miehille

Arvosanani (asteikko 4-10): 10

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Siistimistä hieman etukäteen

En tiedä onko kukaan huomannut asiaa, mutta en ainakaan ole maininnut asiasta sen enempää. Olen nimittäin ollut parisen kuukautta miinuskaloreilla ja koittanut siistiä kuntoa, jotta ensi vuonna ei olisi edessä hirveän pitkää kisadieettiä. Suurin aamupaino ennen tätä rasvanpolttojaksoa oli 81.4 kg ja nyt paino on käynyt jo kerran 73 kilon puolella. Monen mielestä tällaisessa hommassa ei ole mitään järkeä, koska pudotettu paino tulee kuitenkin takaisin ennen kisoja. Homma menee kuitenkin ihan hyvin jos tietää miten dieetistä elvytään, eikä syödä heti tuplakaloreita kun miinuskalorijakso lopetetaan. Elpyminen (reverse diet) on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin itse dieetti.

Alunperin tarkoitus oli olla plussakaloreilla koko vuosi putkeen, mutta koska aikaistin kisoihin osallistumisen, on mielestäni hyvä hetki poltella helppoja rasvoja pois jo tässä vaiheessa. Tarkoitus on polttaa nyt niin paljon rasvaa pois, kun se suinkin tuntuu helpolta ja "normaalilta". Jos huomaan, että alan mennä selvästi bodyfat setpointin alapuolelle, on homma syytä lopettaa. Tällä hetkellä yleinen olotila on hyvä ja tasainen, eikä nälkä sinänsä vaivaa kuin joskus lepopäivinä. Toki fyysistä näläntunnetta on vähän väliä, mutta niin kauan kun se pysyy fyysisenä, on homma todella helppoa. En väsähtele yhtäkkiä (kuten joillakin dieeteillä on käynyt) pahemman kerran, vaan jaksan lähteä salille kun hetki koittaa ja muutenkin jaksan tehdä asioita melko normaalisti.

Jos verrataan viime kertaiseen miinuskalorijaksoon viime vuoden kesänä/syksynä, on nyt ollut paljon helpompaa. Sen oikein tunsi kun viime kerralla hormonitoiminta meni ihan perseelleen, eikä se tuntunut normalisoituvan millään, vaikka söin loppujen lopuksi lähemmäs 4000 kcal päivässä. Tein sen virheen, että pudotin painoa liian nopeasti liian pienessä rasvaprosentissa, koska aloin hosua. Viime kerralla pudotin painon aikalailla 74-75 kiloon, joten tällä hetkellä olen hieman kireämmässä kunnossa. Viikko sitten jouduin toteamaan, että käyttämäni painonnostovyö on jäänyt liian suureksi, jonka perusteella voin päätellä, että lihasmassaa on tullut viimeisen vuoden aikana edes jonkin verran. Kyseinen vyö ei nimittäin koskaan aiemmin ole ollut liian iso.

Jatkan hommaa toistaiseksi, niin kauan kunnes kroppa sanoo vastaan. Tähän mennessä en ole tehnyt muuta kuin vähentänyt rasvaa tai hiilareita ja olen käynyt salilla tekemässä tavanomaisia treenejä muutaman kerran viikossa. Ylimääräistä liikuntaa en ole tehnyt, koska se olisi tuhlausta tässä vaiheessa ja muutenkin tarpeetonta. Mielestäni ylimääräisellä liikunnalla kannattaa kikkailla vasta kun viimeisiä tiukkoja rasvoja yritetään polttaa pois. Niin, ja voimatasot/suorituskyky on pysynyt suunnilleen ennallaan, joten siinä mielessä kaikki on mennyt todella hyvin.


Vähän jopa sai pumppia aikaiseksi.
Lepopäivän pelleilyä sekasorron keskellä. Bokseritkin jää liian isoiksi.


Jalat (maanantai):
1. Takareidet pallolla 3 x 7
2. Etukyykky 3 x 5-6 x 62.5 kg
3. Polvenkoukistus 3 x 10-12 x 110 lbs
4. Hack kyykky 3 x 10-11 x 25 kg
5. Polvenkoukistus 2 x 13-15 x 40 kg + 2 x 14-16 x 15 kg (vasen jalka)
6. Polvenojennus 3 x 12-15 x 45 kg
7. Vatsat laitteissa 3 x 8-12 x 27.5 kg

Kesto 57 min.

Kädet ja olat (keskiviikko):
1. Pystypunnerrus istuen kp 3 x 6-7 x 20 kg:t
2. Takaolkasoutu seisten 3 x 7-8 x 45 kg
3. Hauiskääntö kulmatangolla 3 x 5-7 x 20-22.5 kg (+tanko)
4. Vipunostot sivulle istuen 3 x 11-12 x 6 kg:t
5. Ranskalainen punnerrus 3 x 7-12 x 20 kg (+tanko)
6. Hauis ylätaljassa seisten 3 x 11-12 x 15 kg
7. Vipunostot taakse istuen 3 x 12 x 4-5 kg:t
8. Pohkeet smithissä 3 x 6-8 x 165 kg
9. Pohkeet vaakaprässissä 3 x 13-15 x 70-80 kg

Kesto 79 min. Aamupaino 74.4 kg.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Vegan Bodybuilding & Fitness -kirja



Luin todellakin kyseisen kirjan jokunen aika sitten ja ajattelin kerrankin arvostella jonkin lukemani kirjan. Olen lukenut ravitsemukseen, kehonrakennukseen, anatomiaan yms. liittyvää kirjallisuutta vuosien varrella melko paljon, etenkin sinä aikana kun olen ollut vegaani. Aiemminkin on kyllä käynyt mielessä arvostella kirjoja, mutta jälkeenpäin en mielellään arvostele kirjaa, jota en ole avannut pitkään aikaan. Yleensä luen kirjat sillä tavalla, että imppaan kaiken hyödyllisen tiedon päähäni niin hyvin, etten unohda niitä koskaan, mutta silti jotain asioita voi muistaa jälkeenpäin hieman väärin. Tästä eteenpäin voisin ottaa tavaksi käydä hieman läpi kirjoja, joita luen matkan varrella. Aloitetaan homma Robert Cheeken kirjoittamasta kirjasta "Vegan Bodybuilding and Fitness".

Kun kirjaa luki, Robertista sai nopeasti hyvän ja asiallisen kuvan. Hänellä on ollut erilaisia vaiheita, mutta nykyään hän vaikuttaa rennolta ja helposti lähestyttävältä ihmiseltä, mikä on todella hyvä asia veganismin markkinoinnin suhteen. Robert on saanut paljon aikaan vegaanimaailmassa ja hänellä riittää kokemusta aiheesta. Robert antaa paljon vinkkejä ja neuvoja omien kokemuksiensa kautta, kuinka intohimosta ja harrastuksesta voi saada aikaan uran. Kirjaa lukiessa motivaatio saattaa nousta eikä asiat tunnukaan enää niin mahdottomilta.

Kirjassa käsitellään askel askeleelta kehonrakennuksen aloittaminen, sen eteneminen ja siihen liittyvät ravinto- ja harjoitteluohjelmat. Ohjelmiin liittyviä esimerkkejä on melko paljon, joten kaikkea ei tarvitse itse miettiä. Kirjan loppuosuus (lähes puolet sivuista) liittyy lähinnä muuhun kuin itse kehonrakennukseen. Robert kertoo sponsorisopimuksista ja niiden hankkimisesta, uran luonnista ja Pohjois-Amerikassa asumisesta kehonrakentajana. Lopussa on myös reilusti suosituksia ihmisiltä, jotka ovat innostuneet Robertin sivustosta "Vegan Bodybuilding & Fitness".

Kun sisältöä katsoo kehonrakennusmielessä, tavoitteena uuden oppiminen, kirja ei anna kovin paljon. Itsensä aloittelijaksi kokeva löytää varmasti vinkkejä perusasioiden luomiselle, mutta mitään keskitason tai kehittyneemmän tason tietoa ei ole saatavilla. Sain kieltämättä sen käsityksen, ettei Robert tiedän kovin paljoa ravitsemuksesta tai treenaamisesta. Melkein kaikesta on tehty yksinkertaisempaa kuin mitä asiat oikeasti ovat, eikä treeniohjelmatkaan ole kovin monipuolisia. Mielestäni paljon oleellisia asioita jäi kertomatta ja monet seikat ovat hieman väärää tietoa.

Merkitsin kirjaan mielenkiintoiset tai muuten huomion kiinnittävät seikat ylös. Ensimmäinen asia, jonka alleviivasin, liittyy siihen kuinka Robertin käsitys proteiinista on muuttunut. Omistamani kirja on vuodelta 2010, jolloin hän toteaa, että hän ja tuhannet muut kehonrakentajat ovat huomanneet, että lihakset kasvavat parhaiten suurilla määrillä proteiinia. Robert on dokumentoinut asiaa vuosia, joten asiasta ei pitäisi olla epäselvyyttä. Nykyään Robert on kuitenkin sitä mieltä, että paljon pienempi proteiinimäärä riittää lihaskasvuun. Ihan mielenkiintoinen suunnanvaihto, vaikka aiemmin saadut dokumentit olivat erittäin päteviä. Kovaan työhön (hard work) liittyvä teksti oli myös pakko merkitä, koska kyseinen teksti oli todella hyvä pätkä. Merkkasin myös ylös ravintoon liittyvää tietoa. Opin joitakin uusia seikkoja esimerkiksi macasta ja chlorellasta.

Kokonaiskuva ja kokemus kirjasta on se, että sieltä saa paljon motivaatiota, potkua ja hyvän mielen. Aloittelija pärjää Robertin vinkeillä jonkin aikaa, mutta enempää kehonrakennustietoa ei ole. Kirja on todella hyvä idea, koska tällaista materiaalia ei ole aiemmin ollut saatavilla, joten siinä mielessä olen iloinen, että Robert jaksoi kirjoittaa tämän. Kirjan myötä aihe on varmasti levinnyt uusiin ulottuvuuksiin, eikä enää ole epäillystäkään, etteikö vegaani voisi olla menestyvä kehonrakentaja. Kiitos Robert!

+ Iloinen ja positiivinen tunnelma
+ Paljon vinkkejä uran ja intohimon kehittämiseen
+ Perusopas aloittelevalle kehonrakentajalle
- Turhan vähän tietoa itse kerhonrakennuksesta
- Jonkin verran virheellistä tietoa

Arvosanani (asteikko 4-10): 8