sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Junttitouhua

Viime päivityksestä onkin vierähtänyt reilu neljä kuukautta. Oikeastaan kaikki kirjoittaminen ja päivittäminen eri väylissä on jäänyt olemattomaksi, koska syksy/talvi on ollut melko uuvuttavaa aikaa. Psykoterapia alkoi elokuussa, jossa käyn kahtena päivänä viikossa. Itse terapia ei välttämättä tunnu raskaalta, mutta ne kaikki vaikeat asiat joita kaivetaan ja työstetään, vievät voimavaroja jälkikäteenkin. Terapiasta on ollut apua, mutta se tuntuu työltä.

Toinen seikka on lonkan seudun ongelmat. Oikealla puolella on ilmeisesti hermopinne, joka on vaivannut viime aikoina. Luulin aluksi, että vatsan/kyljen revähdys kaipaa vain totaalilepoa ja aikaa parantua, mutta taukojen myötä lonkan hermopinne alkoi ilmoittaa itsestään. Jossain kohtaa kipu heijastui reiteen ja muuallekin, mutta liikkeelle lähteminen on helpottanut kipuilua merkittävästi. Tällä hetkellä oikea lonkka saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä, mutta se ei hirveästi häiritse, ainakaan jatkuvalla syötöllä. Kävin verikokeissa ja ultraäänessä, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt. Käyn vielä ennen joulua lääkärissä, jolloin asialle ehkä tehdään jotain - tai sitten ei. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että homma korjaantuu kunhan pidän itseni liikkeellä enkä riehu salilla yli-isoilla painoilla.

Kyljen seudun revähdys on sentään totaalilepojaksojen myötä parantunut todella hyvin. Joudun silti miettimään kuinka salin puolella toimin, jotta lisää vastaavia ongelmia ei tulisi. Aiemmin kävin läpi suht isoilla (ei ne oikeasti isoja ole) romuilla 1- ja 2- jakoisia ohjelmia, joissa lyhyitäkin sarjoja tehtiin. Nykyään lämmittelyihin menee melkein tunti (yhteensä) tai joskus enemmänkin ja saatan tehdä vielä ylimääräisiä lämmittelysarjoja liikkeiden välillä. Silti isommilla romuilla leikkiminen on riskaabelia touhua vaikka liikkeet koittaisi tämän lisäksi tehdä hallitusti, kuten bodaushommissa aina kannattaakin.

Tällä hetkellä käyn vaihtelun vuoksi läpi oikein kunnon junttiohjelmaa, jossa lihasryhmät käydään läpi vain kerran viikossa. Homma on muutenkin aika nössötouhua, koska teen osan liikkeistä ylivarovasti siten, että joka sarjassa lisätään vain noin 5-10 kiloa ja mennään niin pitkälle kuin päästään tietyllä toistoalueella. Tällä tavalla volyymi kasvaa eikä kovin isoja romuja pysty käyttämään, koska uupumusta kertyy joka sarjalla. Sinänsä mielekästä hommaa ja paljon turvallisemman oloista.

Vaikka tässä onkin vähän hankalaa aikaa, koitan edes joskus käydä aktivoimassa tätä blogia. Motivaatiota on tehdä kaikenlaista, mutta omia voimavaroja täytyy hieman säännöstellä.



Löysin nettikaupasta pari ihan tyylikästä paitaa hyvällä hinnalla. Yleensä kaikkein hienoimmat paidat on naisten kokoja, mutta ainakin Nintendon paitoja saa monesti isompinakin. Ainakin näin massakaudella on sen verran (p)läski olotila, että mielellään käyttää XL -kokoja.