torstai 7. heinäkuuta 2016

11 weeks out (pikakatsaus)

Yläkroppatreenin jälkeen.

Pari-kolme viikkoa olen ollut rauhallisella reverse dieetillä, koska pääkoppa alkoi voida huonosti nälkäkärvistelyn, alakuloisuuden ja pinnan kireyden takia. Paino on edelleen pienessä laskusuhdanteessa (tänään 64.7 kg aamulla) eikä kunto enää näytä älyttömän pehmeältä. Kaipa tälläkin kunnolla kehtaisi nousta kisalavalle, jos pääkopan takia en jaksa viedä hommaa eteenpäin. Olisihan se mukava mennä oikeasti kunnollisessa rasvaprosentissa kisoihin, mutta täytyy ajatella omaa ja läheisten jaksamista ja terveyttä.

Tilanne on kuitenkin hieman tasaantunut reversen aikana, joten ehkä toivoa on vielä. Fyysisesti pärjää ihan hyvin eli puhtia on treenata ja touhuta, vaikka kyllähän sen huomaa, ettei kaikki toimi kropassa ihan normaalisti. Mm. lämmöntuotto ja hormonitoiminta on aika heikolla tasolla.

Semmoista tällä kertaa. Palataan asiaan <3

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Vegaanin proteiini

(päivitetty 12.2.2017)

Lyhyesti

 

Proteiini koostuu aminohapoista, joista kahdeksan on aikuiselle ihmiselle välttämättömiä. Kaikki proteiinilähteet sisältävät kaikkia tarvittavia aminohappoja, joiden suhteet toisiinsa nähden voivat vaihdella. Puhdas ruoka sisältää käytännössä aina jonkin verran proteiinia, joten kenenkään ei tarvitse olla huolissaan riittävästä saannista, ellei taustalla ole tarvetta lisääviä tekijöitä. Erityisesti länsimaissa keskimääräinen proteiininsaanti ylittää reilusti suositukset. Tavoitteellisen liikkujan tai urheilijan voi olla syytä kiinnittää huomiota proteiininsaantiin tai -laatuun. Seuraavissa kappaleissa käsittelen asiaa hieman tarkemmin, ottaen huomioon urheilijankin näkökulman.

Suositukset proteiininsaannista voit katsoa täältä:
Vegaanin proteiinintarve

Yleinen käsitys kasvikunnan proteiinista


Jos olet löytänyt tiesi tälle sivulle, tiedät hyvin todennäköisesti mitä proteiini on, joten en käsittele proteiinin tehtäviä sen enempää.

Ehkä yleisin oletus on, että vegaanin on hankala saada tarpeeksi proteiinia. Tavallinen perusaktiivinen ihminen tarvitsee proteiinia alle gramman painokiloa kohden vuorokaudessa. Jos ruokavalio koostuu pääosin puhtaasta ruuasta, todellisen energiankulutuksen mukaan, määrä tulee yleensä täyteen automaattisesti. Esimerkiksi raskaampi liikunta tai laihduttaminen lisää tarvetta, mutta isompiinkin määriin päästään hyvin vaivattomasti mm. erilaisten palkokasvien avulla.
Toinen oletus on, että kasvikunnan proteiini on laadultaan heikkoa (aminohappoja puuttuu), se ei imeydy kunnolla, ei kiihdytä proteiinisynteesiä tms. Todellisuudessa kasviproteiini poikkeaa eläinproteiinista näiltä osin todella vähän tai ei ollenkaan. Mistään kasvikunnan proteiinista ei puutu aikuiselle ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Muita aminohappoja voi puuttua, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Asiasta ei tarvitse olla huolissaan edes keskosten tai pienten lasten takia, jotka tarvitsevat joitakin aikuiselle ei-välttämättömiä aminohappoja. Proteiinien sulamisessa, imeytymisessä, hyödynnettävyydessä tai proteiinisynteesin kiihtymisessä ei ole kovin merkittävää eroa. Näistä asioista kerron lisää muissa kappaleissa.

Imeytyminen ja hyödynnettävyys

 

Tähän tarkoitukseen käytetään usein proteiinin biologista arvoa (Biological Value / BV), mutta tämä on turhan rajallinen tapa tarkastella asiaa. BV perustuu typen imeytymisen suhteisiin, mutta vain sen katsominen on puutteellista. BV:n perusteella monet kasvikunnan proteiinit ovat laadultaan heikkoja. Monia muitakin menetelmiä on olemassa, joista PDCAAS on yleisesti ehkä hyväksytyin. Tämäkään menetelmä ei ole täydellinen, mutta se on selvästi tarkempi kuin moni muu.
PDCAAS (Protein Digestibility Corrected Amino Acid Score) -pisteytys ottaa huomioon ihmisen todelliset aminohappotarpeet (moni tapa perustuu muiden eläinten tarpeisiin) ja todelliseen imeytymiseen. Esimerkiksi terveysjärjestö WHO otti kyseisen pisteytyksen käyttöön jo vuonna 1993 määrittämään proteiinien laatua.

PDCAAS:n maksimipisteet ovat 1.00 johon esimerkiksi soijaproteiini yltää. Pisteytys aliarvioi tiettyjä proteiineja, koska yli 1.00 arvon ylittävät pyöristetään alaspäin. Jos proteiinissa on jokin ns. rajoittava tekijä (kuten lysiini monessa viljassa) pisteytys kärsii hieman. Pisteet kuitenkin nousevat hyvälle tasolle tai jopa maksimiin, jos rajalliseen proteiiniin lisätään jokin täydellinen tai sitä paikkaava proteiini. Monesti viljat ja palkokasvit täydentävät toisiaan, jolloin heikommista pisteistä voidaan päästä lähemmäs 1.00:aa. Kasvikunnassa on olemassa monia proteiineja, joiden aminohappokoostumus on yksinään todella täydellinen.

Niitä voit katsoa täältä:
Yleistä vegaanin aminohapoista

Vaikka kasvikunnan proteiini onkin edellä mainitun pisteytyksen perusteella yhtä pätevää tai ainakin lähelle eläinkunnan proteiinin laatua, eri proteiinien hyödynnettävyydessä on eroja. Kasvikunnan proteiinista sulaa (pilkkoutuu) keskimäärin noin 80 % ja eläinkunnan proteiinista noin 90-95 %. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kasvikunnan proteiinista hyödynnetään hieman pienempi osuus kuin eläinkunnan proteiinista. Esimerkiksi soijapavun proteiinista hyödynnetään 78 %, kaurasta 86 % ja lihasta 94 %. Etenkin ruoka-aineen prosessointi parantaa hyödynnettävyyttä, mutta keskimääräinen tilanne on hyvä muistaa.

Hyödynnettävyydessä täytyy ottaa huomioon, että sekaruokavalio koostuu sekä eläinkunnan proteiinin-, että kasvikunnan proteiininlähteistä. Massakaudella olevalla kehonrakentajalla voi hyvinkin tulla kolmannes tai puolet proteiinista kasvikunnasta. Sekaruokavalio on hyödynnettävyyden suhteen tavallaan välimaastossa, joten ero vegaaniruokavalioon on tältä osin todella pieni

Sekasyöjille riittää yleensä 1 gramma proteiinia /kg (tai allekin) ja voimaharjoittelijalle 2 grammaa /kg optimaaliseen kehitykseen, oletuksella että rasvaprosentti on "normaali". Koska kasvikunnan proteiinia hyödynnetään hieman heikommin, vegaaneille voisi suositella noin 10-15 % suurempaa saantia. Suositus sisältää hyödynnettävyyden eron sekä mahdolliset aminohappovajeet.

Varastointi

 

Elimistöllä on kyky varastoida aminohappoja väliaikaisesti, jotta niitä olisi saatavilla paaston aikana. Kun proteiinia tulee ruuansulatuselimistöön, se pilkotaan aminohapoiksi, jotka vapautuvat ohutsuolen kautta vereen. Osa aminohapoista jää suolistoon "puskuroimaan", jotta veren aminohappopitoisuus ei nousisi liian nopeasti. Näitä aminohappoja suolisto vapauttaa vereen hiljalleen. Aminohappoja hapetetaan helpommin jos pitoisuudet nousevat veressä nopeasti.
Aminohappopoolilla viitataan veren ja eri elinten ja kudosten vapaisiin aminohappoihin. Tämän pienen varaston tarkoitus on tukea proteiiniaineenvaihduntaa kun sille on tarvetta. Keskikokoisella miehellä aminohappopooli sisältää noin 100 grammaa aminohappoja. Veressä aminohappoja on vain noin 5 grammaa.

Vegaanille suositellaan usein erilaisten proteiinien yhdistämistä samalla aterialla, mutta varastoinnin ansiosta yhdistämisen tai paikkaamisen voi tehdä myös eri aterioilla. Jos esimerkiksi syö aamupalalla kaurapuuroa, voi pienen lysiinivajeen paikata lounaalla tai päivällisellä vaikkapa soijan tai härkäpavun avulla.

Imeytymisnopeus

 

Eri proteiinilähteillä ja ateriakokonaisuuksilla voidaan vaikuttaa proteiinien imeytymisnopeuteen. Käytännössä puhtaista ruoka-aineista koostuva "mixed meal" imeytyy hitaammin, jolloin aminohappoja vapautetaan vereen rauhallisemmalla tahdilla. Imeytymistä hidastavia tekijöitä ovat kuitu ja rasva, jotka tekevät nopeastakin proteiinista hitaamman.

Kun proteiinipitoinen ateria nautitaan, aminohappoja voi vapautua vereen noin 5 tuntia tai enemmän, riippuen ateriakokonaisuudesta. Tutkimuksissa on käyty paljon läpi maidon proteiineja: kaseiinia ja heraa. Hera on reilusti nopeampi, jolloin aminohappoja vapautetaan vereen nopeammin ja proteiinisynteesi kiihtyy enemmän, mutta lyhyemmän aikaa. Kaseiini on hidas, jolloin aminohappoja vapautetaan hitaasti ja proteiinisynteesi kiihtyy vähemmän, mutta pysyy pidemmän aikaa koholla.

Kasvikunnan puolella melko nopeita lähteitä ovat esimerkiksi soija-, riisi- ja herneproteiini-isolaatti. Jos proteiinijauheessa on mukana ruuansulatusentsyymejä, ne voivat lisätä proteiinin nopeutta. Yksinään nautittuna nopeasta proteiinista on hyötyä lähinnä treenin ympärillä. Muuna aikana hitaammat proteiinit (puhdas ruoka) tai nopeiden proteiinien hidastaminen, yhdistämällä niitä kiinteään ateriaan, on sopivampi ratkaisu. Tätä ideaa puoltaa tutkimusdata, jossa kaseiini (maidon hidas proteiini) on säilyttänyt proteiinia elimistössä paremmin kuin hera (maidon nopea proteiini).

Aminohappokoostumus ja proteiinisynteesi


Täydellisellä proteiinilla tarkoitetaan sellaista proteiinia, jossa välttämättömiä aminohappoja on ihmiselle optimaalisessa suhteessa. Asia sekoitetaan usein proteiiniin, joka sisältää kaikki aminohapot, mutta sellainen proteiini ei ole automaattisesti täydellinen. Kun proteiinin laatuja verrataan, täytyy aminohappoja verrata osuutena proteiinimäärästä, ei tuotemäärästä. Tämä ymmärretään äärimmäisen usein väärin, jolloin esimerkiksi kananmunan laatua aliarvoidaan. Todellisuudessa kananmunaa tai heraa parempia proteiininlähteitä ei aminohappokoostumuksen osalta ole.

Kuten aiemmin mainitsin, kasvikunnan proteiinista ei puutu koskaan kokonaan välttämättömiä aminohappoja. Määrät toisiinsa nähden voivat vaihdella, mutta kasvikunnassa on monia hyvin tasaisia ja ihanteellisia lähteitä, joita ei tarvitse täydentää mitenkään. Lihaproteiinia käytetään monesti verrokkina, koska sen aminohappoprofiili on lähes samanlainen kuin ihmisellä. Omissa vertailuissani käytän myös tätä apuna.

Urheilijoita varmasti kiinnostaa, että haaraketjuisten aminohappojen (BCAA) pitoisuudet eivät melkein koskaan poikkea ihanteellisesta määrästä. Joitakin proteiinijauheita rikastetaan aminohapoilla, mutta se on turhaa. Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeässä roolissa proteiinisynteesin kiihdyttämisessä (erityisesti leusiini). Yhdellä aterialla noin 2-3 grammaa leusiinia riittää isommallekin kaverille. Joidenkin tutkimusten perusteella maksimaalinen proteiinisynteesi saavutetaan jopa alle 2 grammalla leusiinia. Kaikkia välttämättömiä aminohappoja täytyisi saada tasaisesti kehityksen maksimoimiseksi, koska niitä kaikkia tarvitaan lihasten rakennusaineiksi. On olemassa näyttöä, että EAA:n (muiden kuin BCAA) vaikutus proteiinisynteesiin on 25 % kokonaisuudesta, joten pelkkä BCAA ei riitä sen maksimoimiseen. Jos proteiinia rikastetaan haaraketjuisilla aminohapoilla (tai muillakin), muiden aminohappojen suhteellinen osuus pienenee eikä kyseessä ole enää täydellinen aminohappokoostumus. On kuitenkin vaikeaa määritellä kuinka suuret erot ovat haitallisia, mutta pitkällä aikavälillä aminohappojen saanti ei ole tasaista. Jos rikastettua proteiinijauhetta käyttää yhtä paljon kuin muitakin proteiinijauheita, lisätyistä aminohapoista tuskin on haittaa. Tilanne voi olla toinen jos annoskokoa vähentää lisättyjen aminohappojen perusteella. Maidon proteiini (etenkin hera) on aminohappokoostumukseltaan erityinen ja siksi sekasyöjät suosivatkin heraa palautusjuomassa. Maidon proteiinissa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja ihanteellista enemmän, eikä pelkästään haaraketjuisia. Kasvikunnan proteiinin rikastaminen vain haaraketjuisilla aminohapoilla ei vastaa tätä.

Käytännössä maksimaaliseen proteiinisynteesiin päästään melko pienelläkin vuorokausikohtaisella proteiinimäärällä. Esimerkiksi soijan, riisin ja herneen proteiinissa on noin 8 % leusiinia, jolloin 25-37 grammalla proteiinia /ateria voidaan kiihdyttää proteiinisynteesi maksimiin. Keskivertotreenaaja voisi tällä kaavalla tähdätä 30 grammaan proteiinia /ateria 4 tai 5 kertaa päivässä. Tällöin kokonaismäärä olisi 120-150 grammaa proteiinia vuorokaudessa. Liian tiheät ateriavälit saattavat jopa haitata proteiinisynteesiä heikentämällä sen vastetta, mutta toisaalta liian harvoin syömisellä proteiinisynteesiä ei kiihdytetä tarpeeksi usein, jolloin kehitys ei ole optimaalista. Optimaalinen ateriaväli on noin 3-4 tuntia. Pidemmät ateriavälit eivät satunnaisena haittaa kehitystä elimistön varastointikyvyn ansiosta.

Tutkimuksissa todetaan usein, että heraproteiini kiihdyttää proteiinisynteesiä paremmin kuin kasviproteiinit. Heraproteiinissa on välttämättömiä aminohappoja (erityisesti BCAA) viitearvoja enemmän, joten sama määrä kasviproteiinia ei ole verrannollinen. On kuitenkin dataa, jossa riisiproteiini kehitti yhtä hyvin kuin hera, kunhan annoskoko oli riittävä. Tämä johtuu todennäköisesti heikommasta hyödynnettävyydestä ja aminohappokoostumuksesta.

Koska proteiineissa ei ole melkein koskaan heikkoja määriä haaraketjuisia aminohappoja (paitsi monissa vihanneksissa ja hedelmissä), ei leusiiniin, isoleusiiniin tai valiiniin kannata kiinnittää erityistä huomiota. Erillisistä haaraketjuisista aminohapoista on hyötyä vain harjoituksen aikana (toimii antikatabolisena) tai pitkien ateriavälien keskellä. Kiinteän aterian proteiinisynteesi pysyy koholla noin 3 tuntia, joten esim. 5 tunnin ateriavälin puolessa välissä BCAA -juoma voi olla paikallaan. Aminohappoja on veressä koko tämän ajan, joten tässä kohtaa pelkkä BCAA riittää kiihdyttämään proteiinisynteesin maksimiin eikä muita aminohappoja tarvitse ottaa samaan aikaan.

Keskimääräisellä vegaaniruokavaliolla on hyvinkin mahdollista, että metioniini tai/ja lysiini jäävät optimaalista tasoa alemmas. Oma suositukseni 10-15 % lisäyksestä vegaanin proteiinintarpeisiin kattaisi jonkin verran aminohappovajeita, mutta asian voi hoitaa erillisillä lisilläkin (kuten itse teen). Viljatuotteet ja palkokasvit saattavat keskenään paikata näiden kahden aminohapon tilannetta, mutta metioniini jää silti usein muita alemmalle tasolle. Jos erillisiä aminohappolisiä käyttää, niitä kannattaa ottaa aterioiden väleissä tai jakaa määrät useammalle aterialle. Jos tiettyä aminohappoa saa aterialla reilusti enemmän, voi muiden aminohappojen imeytyminen kärsiä, koska aminohapot kilpailevat kuljetuksesta ohutsuolesta vereen.

Löydät tarkempaa tietoa aminohappokoostumuksista täältä:
Vegaanin aminohapot
 

Esimerkkejä proteiinimääristä 

 

Mistä vegaani saa proteiinia? Erityisesti palkokasvit, siemenet, pähkinät ja viljatuotteet sisältävät reiluja määriä proteiinia. Alla on listattuna muutama esimerkki proteiinipitoisuuksista.

(grammaa proteiinia / 100 grammaa tuotetta)

gluteenijauho
80
soijasuikale
64
kurpitsansiemenjauho
55
soijarouhe
49
härkäpapu
31
hampunsiemen
30
maapähkinä
26
punainen linssi
25
kidneypapu
24
kikhernejauho
20
cashew pähkinä
20
kaurahiutale
14
ruisleipä
10
herne
5
soijajuoma
3
parsakaali
3

Hinta ja saatavuus


Onko kasvikunnan proteiini kallista? Lihaan verrattuna ei ainakaan ole. Kasviproteiini on puhtaiden ruoka-aineiden kohdalla melkein aina edullisempaa kuin vastaava määrä eläinkunnan proteiinia. Sopivista kaupoista hankittuna palkokasvit, hernekasvit, siemenet ja pähkinät ovat hyvin edullisia. Joskus hinnat saattavat tuntua kovilta, mutta esimerkiksi perusmarketin jalotofupaketissa on usein enemmän proteiinia kuin näennäsesti isommassa jauhelihapaketissa. Jotkut erikoistuotteet voivat toki olla proteiininäkökulmasta kalliita, mutta niitä voi käyttää hieman satunnaisemmin jos ruokakulut nousevat liikaa.

Perusmarkettien välillä voi olla saman tuotteen kohdalla hyvinkin erilainen hinta. Kannattaa siis katsastaa lähelläsi olevat marketit läpi ja valita sellainen, jonka tarjonta ja hinnasto kohtaa tarpeesi. Vegaanisia tuotteita on melko harvoin tarjouksessa, mutta esimerkiksi tofuja, leikkeleitä, nakkeja tai hummusta voi ostaa alennuksesta jos sattuu törmäämään tiukan päiväyksen tuotteisiin. Nämä tuotteet säilyvät pakastimessa hyvänä jopa vuosia. Perusmarketeista löytyy nykyään melko kattavasti palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä tai soijatuotteita. Edullisia proteiinilähteitä ovat esimerkiksi linssit, pavut (myös purkitetut), maapähkinät, soijarouhe, kaurahiutaleet tai pakastevihannekset (esim. parsakaali tai kukkakaali). 

Markettien lisäksi kannattaa vilkaista erikoiskauppojen tarjontaa. Vegekauppa on täysin vegaaninen ketju, jonka verkkokaupasta voi tilata suurimman osan tuotteista koko Suomeen tai käydä Tampereen, Turun tai Helsingin kivijalkamyymälässä. Alla on lista hyvistä kaupoista, joista vegaanisia proteiinituotteita voi löytää:

Vegekauppa (verkkokauppa, Turku, Tampere, Helsinki) 
Punnitse ja Säästä (isommat kaupungit)
Aminopörssi
Vii-Voan (Helsinki)
East Asia Mart (Tampere, Tullintori)
Myprotein
Veganfitness.de (Saksa)

Linkkejä ja lähteitä

 

Vegekauppa liikkujalle ja urheilijalle
Vegaaniset proteiinipatukat
Vegaanin palautusjuoma

Kirjallisuus:
Ravitsemustiede (Duodecim)
Liikuntaravitsemus (VK-Kustannus Oy)
Menestyjän kuntosaliharjoittelu ja ravitsemus (Primo Health)
The Protein Book (Lyle McDonald)

Proteiinisynteesin kiihdyttäminen:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19056590/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2715129
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3698202/
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27053525

Hyödynnettävyys:
http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/38133/1/9251030979_eng.pdf

Imeytymisnopeus:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9405716
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4595032/

Ruoka-aineet:
https://fineli.fi/fineli/fi/index
http://nutritiondata.self.com/